Eläkeputki tarkoittaa ikääntyvien työttömien mahdollisuutta saada työttömyyspäivärahaa eläkeikään asti, vaikka päivärahojen ”normaali” enimmäismäärä eli 300‒500 päivää ylittyy. Tämä oikeus on riippuvainen useista tekijöistä, kuten iästä ja työsuhteiden kestosta. Sitä on vähä vähältä huononnettu jo usean hallituksen aikana.
Nyt on valmisteilla sen lopettaminen kokonaan. Hallitus on antanut työmarkkinajärjestöjen tehtäväksi ehdotuksen yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi, ja virallisen totuuden mukaan eläkeputken poistaminen lisää työllisyyttä jopa 7.000:lla.
Eläkeputkeen eli lisäpäiville työttömyysturvalain 6. luvun 9 §:n mukaan pääsee työtön, joka
– on syntynyt v. 1955-1956, ja on täyttänyt 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä
– on syntynyt v. 1957-1960, ja on täyttänyt 61 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä
– on syntynyt v. 1961 tai sen jälkeen, ja on täyttänyt 62 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä.
Vuosina 1962-1964 syntyneitä koskee vastaavasti 65 vuoden ikä. Sen jälkeen syntyneitä koskien on säädetty vähimmäisikä, jonka täytettyään saa työeläkelain (TyEL) 11 §:n mukaan eläkkeen. Eläkkeelle pääsykin on porrastettu.
Kuten huomataan, sosiaalilainsäädäntö on varsin monimutkaista. Saadakseen oikean kuvan eläkeputkeen pääsystä pitää tarkastella vuoroin työttömyysturvalain ja vuoroin työeläkelain säännöksiä. Kokonaiskuvan saaminen ja antaminen on vaikeaa.
Etenkin työttömyysturvaa koskevia lakeja muutetaan joka vuosi niin, että todellisen turvan selvittäminen on yksityiselle työttömälle lähes mahdoton tehtävä. Työeläkelaitosten ja ammattiliittojenkin sopijaosapuolina on annettava apua oikeuksien selvittämisessä.
Eläkeputken poistamista perustellaan työllisyyden paranemisella. Tämä perustuu siihen, että pakotettuna osa työttömistä onnistuu hankkimaan työpaikan. Näin on tilastojen mukaan. Kun ikääntyvä työtön pääsee takaisin työhön, se voi kuitenkin merkitä työpaikan saavuttamattomuutta nuorelle, työmarkkinoille tulevalle työläiselle.
Kumpi tarvitsee työpaikkaa enemmän: eläkettä odottava vai ammattiin perehtyvä uusi työntekijä? Eläkeputken lopettamisella ei luoda uusia työpaikkoja, vaan yritetään väkisin jakaa niitä uudelleen.
Työmarkkinajärjestöjen pitäisi tehdä esitys 10.000 työntekijän työllistämiseksi. Virallinenkin ennuste on enää 7.000. Mielenkiintoista on nähdä, miten markkinat aikovat tukea hallitusta.
Kalevi Hölttä
Oikeustieteen tohtori
Työkansan Sanomat 13/2020