Korean työväenpuoleen 8. edustajakokous pidettiin 5. – 12. tammikuuta Pjongjangissa. Edellisessä kokouksessa vuonna 2016 päätettiin, että seuraava kokous järjestetään viiden vuoden kuluttua. Näin tapahtuikin koronatilanteesta huolimatta.
Korean työväenpuolueen edustajakokoukset ovat merkittäviä tapahtumia, sillä niissä analysoidaan menneisyyden työtä ja asetetaan strategisia tavoitteita lähi- ja keskipitkälle aikavälille.
Pidempi ja suurempi edustajakokous
Edelliseen kokoukseen verrattuna tämänvuotinen kokous kesti kolme päivää pidempään (8 päivää) ja siihen osallistui aikaisempaa enemmän puoluekokousedustajia. Vuonna 2016 konferenssiin osallistui 3467 edustajaa ja 1 545 tarkkailijaa. Tällä kertaa osallistui 5000 edustajaa ja 2000 tarkkailijaa.
Kim Jong Un luonnehti 7. edustajakokousta voittajien kongressiksi. Nyt hän kuvasi 8. kongressia työn, taistelun ja etenemisen kongressiksi. Avauspuheessaan hän myönsi, että viisivuotissuunnitelma oli jäänyt tavoitteista melkein jokaisella sektorilla ja olemme saaneet katkeraa oppia. Hän kuitenkin jatkoi, että puolue muutti vihollisen ankarat pakotteet kultaiseksi tilaisuudeksi lisätä omavaraisuutta. Vaikka strategisia tavoitteita taloudellisen rakentamisen alalla ei saavutettu, luotiin arvokas perusta kestävälle taloudelliselle kehitykselle omiin voimiin luottaen.
Omavaraisuutta vahvistetaan
Kim Jong Unin mukaan viimeisten viiden vuoden aikana saavutettu loistavin saavutus on maan poikkeuksellisen laajentunut ja vahvistunut poliittinen ja ideologinen voima. Vaikka hän pitikin talouskehitystä tärkeimpänä tehtävänä, hän pyysi loppupuheessaan nimenomaisesti puoluetta lähestymään taloushallintoa tiukasti poliittisesta näkökulmasta eikä keskittymään pelkästään taloudellisiin näkökohtiin. Tämä merkitsee strategista päätöstä siitä, että ideologia ja politiikka on hallitseva talouteen nähden. Näin ollen kokouksessa ei tullut viitteitä siitä, että KDKT suuntautuisi Kiinan ja Vietnamin mallin mukaiseen markkinatalouspolitiikkaan – päinvastoin.
Hallituksen ja valtion suunnittelulautakunnan keskeistä roolia korostettiin useita kertoja. Kim Jong Un näkee talouspolitiikan tällä hetkellä yksinomaan valtiojohtoisen kehityksen välineenä. Kim Jong Un nimenomaisesti korostaa omavaraisuutta ja omavaraisuus on edelleen uuden viisivuotissuunnitelman peruspilari. Erityisesti omavaraisuudessa korostetaan valtakunnallisuutta, suunnitelmallisuutta ja tieteellisyyttä.
Puhuessaan sosialistisen taloushallinnon parantamisesta Kim Jong Un määritteli KDKT:n talouden itsenäiseksi, suunnitelluksi ja ihmislähtöiseksi. Termit, kuten valtion yhtenäinen ohjeistus, korostavat edelleen keskittymistä talouden keskitettyyn, valtiolliseen hallintaan. Eli markkinavoimille ei anneta talouden kehityksessä roolia.
Valtiojohtoisuuteen panostetaan enemmän
Merkillepantavaa on se, että Kim Jong Un painotti palvelujen valtiojohtoisuutta sekä tarvetta säilyttää sosialistisen palvelukulttuuria ja palauttaa valtion johto ja valvonta tällä alalla. Kim kutsuu tätä tärkeäksi tehtäväksi, joka on ratkaistava kaikin keinoin.
Eteläkorealaiset analyytikot ovat tulkinneet, että tämä tarkoittaisi aikomusta vähentää yksityisen ja osittain yksityisen taloudellisen toiminnan vaikutusta ja palauttaa valtion hallitseva asema taloudessa. Nimittäin palvelusektorille on syntynyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana paljon yksityistä liiketoimintaa.
KDKT:hen on syntynyt satoja ravintoloita ja pieniä kauppoja, kuljetusyrityksiä ja muita yksityisiä palveluja. Kim Jong Unin mukaan lopulta näistä omistajista tulee ”rahan isäntiä”. He keräävät pääomaa laajentaakseen liiketoimintaansa ja lisätäkseen markkinaosuuksia ja saavat siten huomattavan taloudellisen voiman, joka voidaan muuttaa poliittiseksi vaikutukseksi.
Nyt näyttää siltä, että puolue yrittää hillitä tätä suuntausta kannustamalla valtiota palauttamaan hallinto palvelun ja kaupan aloille.
KDKT joutui kohtaamaan useita haasteita tiukentuneiden pakotteiden ja pandemian seurauksena. Ratkaisut löydetään kotimaasta. Kim Jong Un korosti avauspuheessaan iskulauseita, kuten oman tyylisemme sosialismi ja ihmislähtöisyys. Ja viikkoa myöhemmin pitämässään loppupuheessa hän jopa ehdotti kahdeksannen puoluekongressin tunnuslauseen muuttamista heijastamaan kolmea keskeistä iskulausetta: Ihmiset ovat Jumala, yksimielinen yhtenäisyys ja Itseluottamus.
Panostus kotimaiseen tuotantoon
Tulevan viisivuotissuunnitelman päästrategia näyttää olevan panosten kotimainen tuotanto, toisin sanoen tuonnin korvaaminen.
Myös matkailuun panostetaan. Matkailulla on kaksi ulottuvuutta. Kotimaan matkailua lisätään, jotta kansamme voi nauttia sivistyneemmästä elämästä. Ulkomaan matkailijoihin panostetaan, sillä heidän kauttaan voidaan levittää muuttuvaa kuvaa maastamme maailmalle.
Teollisuuden osalta strategiana keskittyminen metalli- ja kemianteollisuuteen. Nykyisessä tilanteessa, jossa KDKT on taloudellisesti eristetty, tuonnin korvaaminen on järkevää, koska näiden teollisuudenalojen tuotteet ovat avainasemassa monilla muilla aloilla, mukaan lukien sotilaallinen tuotanto. KDKT on siinä onnellisessa asemassa, että sillä on eniten mineraalivaroja, joita tarvitaan oman metalli- ja kemianteollisuuden toimintaan. Suunnitelmia korvata raakaöljy, jota ei toistaiseksi ole saatavana KDKT:ssa, vaihtoehtoisilla tuotantopanoksilla, kuten hiili, on edistetty monien vuosien ajan.
Tällaiset teollisuudenalat vaativat kuitenkin suuria pääoma- ja teknologiainvestointeja, ja ne tarvitsevat vientimarkkinat toimiakseen kannattavasti. Vielä ei ole nähtävissä, kuinka KDKT voi harjoittaa tällaista politiikkaa nykyisissä eristystilanteissa.
Maataloudessa panostetaan tuotannon lisäämiseen
Maatalouden osalta Kim Jong Un korosti, että valtion hankintaorganisaation on saavutettava vuoden 2019 taso seuraavien kahden tai kolmen vuoden aikana. Tämä voidaan tulkita sekä kehotukseksi lisätä maataloustuotantoa, mutta myös pyrkimyksenä vähentää vapaasti kaupattavan viljan osuutta markkinoilla ja palata tilanteeseen, jossa valtion jakelujärjestelmä on hallitsevassa asemassa.
Metsitys sai myös erittäin paljon huomiota edustajakokouksessa. On huomionarvoista, että muutaman itsekritiikkikohdan joukossa mainittiin poikkeamat metsityksessä. On myös huomattava, että metsätalous mainittiin ennen maataloutta, mikä osoittaa suhteellisen korkean prioriteetin.
Kohti tasapuolisempaa taloudellista kehitystä
Rakentaminen näyttää myös saavan erityistä huomiota. Kim mainitsi 50 000 uutta asuntoa rakennettavaksi Pjongjangiin ja 25 000 uutta taloa Komdokin kaivosalueelle.
Tässä yhteydessä Kim Jong Un ilmoitti tavoitteesta tuottaa kahdeksan miljoonaa tonnia sementtiä seuraavan viisivuotissuunnitelman aikana. Hänen lupauksensa toimittaa 10 000 tonnia sementtiä jokaiseen paikalliseen kaupunkiin ja maakuntaan vuosittain. Kim Jong Un ilmoitti kehittyneiden alueiden, joilla on omat erityispiirteensä kehittämisen, ja kehotti kaupunkeja ja maakuntia laatimaan paikallisten talouksien kehitysstrategiat niiden erityisolosuhteiden ja käytettävissä olevien resurssien pohjalta.
Puolueen ja hallituksen paikallisviranomaisia kannustetaan tulemaan oman alueensa voimakkaiksi vetureiksi. Kim Jong Un vaati myös poistamaan erot työntekijöiden ja maanviljelijöiden, teollisuuden ja maatalouden sekä kaupunkien että maaseudun välillä sekä muuttamaan maanviljelijät työväenluokan jäseniksi.
Muista kehityshankkeista mainittakoon vaatimus ottaa käyttöön seuraavan sukupolven matkapuhelinyhteydet ja kaapelilähetykset. Kaapelilähetysten tavoitteena on tarjota parempaa viihdettä ihmisille. Tässä yhteydessä Kim Jong Un toisti aikaisemmat kehotuksensa poistaa ei-sosialistiset ja antisosialistiset käytännöt.
Panostus ydinvoimateollisuuteen
Tavoitteeksi asetettiin myös ydinvoimateollisuuden luominen. Tämä on suhteellisen looginen askel, kun otetaan huomioon, että KDKT:lla on kroonisia ongelmia energiantuotannossa. Maa on pakotteiden myötä joutunut keskeyttämään tärkeimpien fossiilisten polttoaineiden tuonnin ulkomailta. Sillä on omat kotimaiset uraanivarannot ja se on edistynyt huomattavasti ydinteknologian alalla muutaman vuosikymmenen aikana.
Suunnitelmia ydinvoimaan perustuvasta energiantuotannosta on ollut 1990-luvun alusta saakka. Eteläkorealaiset analyytikot ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Kim Jong Unin kehotus luoda tällainen teollisuus on myös huomionarvoinen, koska se viittaisi siihen, että Yongbyonin nykyistä ydinvoimalaa ei pidetä riittävän merkittävänä olemassa olevana teollisuutena, jota voitaisiin vain parantaa.
Puoleen sääntöjä uudistettiin
Edustajakokouksessa puolueen sääntöjä muutettiin siten, että edustajakokous pidetään jatkossa viiden vuoden välein. Lisäksi myös puolueosastojen sihteerien ja puoluekokousten sihteerien konferenssit on kutsuttava koolle viiden vuoden välein.
Kongressin kuudentena päivänä keskuskomiteaan valittiin 138 jäsentä ja 111 varajäsentä. Kim Jong Un valittiin puolueen pääsihteeriksi. Tämä on merkittävää, sillä 11. huhtikuuta 2012 Kim Jong Il oli nimetty puolueen ikuiseksi pääsihteeriksi.
Muutos selittyy sillä, että kaikkien puoluetasojen nimikkeet vaihdettiin puheenjohtajasta kolmeksi sihteerin tasoksi: pääsihteeriksi, sihteeriksi ja apulaissihteeri. Tästä näkökulmasta kyseessä oli vain nimien yhdenmukaistaminen koko puolueen rakenteessa.
Panostuksia opetukseen ja kulttuuriin
Kim Jong Un mainitsi raportissaan puutteet koulutuksessa, kansanterveydessä, kirjallisuudessa ja taiteessa ja korosti tarvetta poistaa ei-sosialistiset elementit perusteellisesti. Nuorisoliittoa syytettiin tehtävien ja velvollisuuksien täyttämättä jättämisestä, ja sen nimi päätettiin muuttaa; tämä tapahtuu tulevassa Nuorisoliiton edustajakokouksessa.
Ennen edustajakokousta puolueen hallintoyksiköihin (puolueessa on 15 osastoa) lähettiin tarkastusryhmät, joiden oli tarkoitus etsiä laiminlyötyjä tehtäviä, vääriä ja formalistisia tapoja ja puutteita sekä tarkastaa taloudenhoitoa. Ilmeisesti puutteita löydettiin edellistä kertaa vähemmän, sillä Kim Jong Un puhui asiasta lievemmin kuin viisi vuotta sitten. Kim Jong Un kuitenkin korosti edelleen työtä vallan väärinkäytön, byrokraattisten käytäntöjen, sääntöjenvastaisuuksien ja korruption kitkemiseksi.
Puolueen johtamiseen liittyen tehtiin myös uudistuksia. Puolueen johto voi tehdä merkittäviä päätöksiä myös ilman pääsihteerin läsnäoloa. Sääntöjä on myös kevennetty ja alemman tason puolueorganisaatioiden toimivaltaa on lisätty. Valtaa on siis tarkoitus jakaa aikaisempaa enemmän.
Puolueen tarkastuskomission, samoin kuin maakuntien, kaupunkien ja maakuntien tilintarkastuskomissioiden, toimivaltaa lisättiin myös.
Sotilaallinen kehitys
Kim Jong Un kutsui maan ydinaseohjelman loppuun saattamista marraskuussa 2017 viime vuosien loistavimmaksi saavutukseksi. Hän antoi myös joitain yksityiskohtia maansa sotilaallisesta kehityksestä. Hän mainitsi erityisesti Hwasong mannertenvälisen ballistisen ohjuksen ja Pukguksong sukellusveneestä laukaistavan ballistisen ohjuksen sekä edistymisen ydinaseiden koon pienentämisessä ja niiden standardoimisessa. Hän ilmoitti KDKT:n kehittävän vetypommia, 11-akselisia ohjusperävaunuja, keski- ja pitkän kantaman risteilyohjuksia, ilma-alusten rakettijärjestelmiä, haupitseja, elektronisia aseita, miehittämättömiä ilma-aluksia ja tiedustelusatelliitteja.
Kim Jong Un korosti erityisesti, että kansanarmeijan on voitava tuhota kohteet 15 000 kilometrin etäisyydellä. Lisäksi hän kertoi, että uuden sukellusveneen kehittäminen on loppuvaiheessa, ja ilmoitti maansa käyttävän sotilastiedustelusatelliittia lähitulevaisuudessa sekä droneja, joiden kantama on 500 kilometriä.
Kim Jong Un toisti, että olisi typerää ja vaarallista olla pitämättä KDKT:n puolustuskykyä korkeimmalla mahdollisella tasolla, kun taas vihollisen edistyneiden aseiden määrä kansakuntaa kohtaan kasvaa. Hänen mukaansa aikaisemmat kokemukset osoittavat, että tällainen puolustuskyky voi pitää USA:n loitolla ja taata rauhan Korean niemimaalla.
Kim Jong Un myös torjui ajatuksen, jonka mukaan KDKT:n on valittava vahvan sotilaallisen arsenaalin ja diplomatian tavoittelun välillä, mikä heijastaa hänen vuoden 2013 ilmoitustaan talouden ja ydinaseiden rinnakkaisesta kehityksestä. Hän totesi, että diplomatia on tehokkaampaa, jos sitä harjoitetaan sotilaallisesta asemasta. Kim Jong Unin mukaan tällainen sotilaallinen puolustus on välttämätöntä niin kauan kuin tällä planeetalla on imperialismia.
Yhteistyö muiden maiden kanssa
Ulkopolitiikkaa koskevissa huomautuksissa Kim puhui myönteisesti diplomaattisen yhteistyön näkymistä sosialististen maiden kanssa. Tämä osoittanee tavoiteltavan tiiviimpää yhteistyötä erityisesti Kiinan kanssa. Tämä on varmasti järkevää, sillä Kiinalla on veto-oikeus YKn turvallisuusneuvostossa. Ystävällisempi sävy Pekingiä kohtaan on muutos hänen aikaisempaan kritiikkiinsä Kiinasta seitsemännessä puoluekongressissa vuonna 2016, jolloin hän ilmaisi inhonsa porvarillisen vapauden saastaisesta tuulesta ja naapurimaissamme puhaltavasta uudistuksesta ja avoimuudesta.
Kim Jong Un korosti diplomatian aikaansaamaa KDKT:n nopean ulkoisen aseman nousua. Ystävällisten suhteiden kehitys Kiinan, Venäjän, Kuuban ja Vietnamin kanssa mainittiin, mikä osoittaa kahdenvälisten suhteiden hierarkiaa.
Kim Jong Un puhui myös dramaattisesta muutoksesta suhteissa Yhdysvaltoihin ja mainitsi huippukokouksensa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa korostaen heidän aikaansaamaansa suurta menestystä ottaen huomioon hänen maansa suhteellisen pienen koon ja sijainnin taantumuksellisten imperialististen ympäröimänä.
Ulkoista ympäristöä kuvattiin nyt ennennäkemättömän ankaraksi Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten painostuksen vuoksi.
Yhdysvallat nähdään KDKT:n kehityksen tärkeimpänä esteenä (ei niinkään vihollisena).
Etelä-Korean suhteiden osalta Kim Jong Un totesi, että ne ovat laskeneet takaisin tasolle ennen Panmunjomin julistusta viitaten Moon Jae Inin kanssa pidettyyn huippukokoukseen vuonna 2018. Kim Jong Un mainitsi myös vihamieliset sotatoimet eli KDKT:aa vastaan suunnatut Etelä-Korean ja USA:n jatkuvat sotaharjoitukset.
Kim Jong Un paheksui Etelä-Korean sotatarvikkeiden tuontia, sen asevoimien modernisointia, mukaan lukien ballistiset – ja risteilyohjukset, sekä yhteisiä sotaharjoituksista Yhdysvaltojen kanssa. Kim Jong Un korosti, että Etelä-Korea nostaa esiin epäolennaisia asioita, kuten karanteeniyhteistyön, humanitaarisen yhteistyön ja matkailun, mutta laiminlyö aikaisemmin tekemänsä sitoumukset merkittävämmissä asioissa. Kim Jong Un päättelee, että mahdollisuudet KDKT:n ja Etelä-Korean välisten suhteiden parantamiseen ovat epävarmat.
Kim Jong Un vahvisti vielä kerran, että KDKT vastuullisena ydinvoimamaana ei käytä ensin ydinaseita.
Juha Kieksi
Työkansan Sanomat 8/2021
Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Korean Ystävät -lehdessä 1/2021