Koronavirus herättää ristiriitaisia tunteita. Pääministeri Sanna Marinin tiedonannosta eduskunnalle sai sen kuvan, että tauti on hoidossa. Tartuntatautilaki jakaa vastuun virkamiesten ja terveydenhuoltohenkilökunnan kesken. Voimme siis odotella tulevaa pandemiaa rauhassa.
Meille myös kerrotaan, että vuosi-influenssaankin kuolee tietty määrä ihmisiä. Että eihän tässä sen erityisemmästä lopulta ole kysymys. Sitä paitsi näyttää siltä, että vain vanhempi sukupolvi on taudin kohteena. Muut voivat elellä keskimäärin kuten ennenkin.
Olo on vähän sama kuin entisellä punakaartilaisella, jolle kerrotaan, että vain rivin joka kymmenes ammutaan. Niin, että onnesta se vaan on kiinni.
Mutta se kävi pääministerin tiedonannosta myös selville, että talouden pyörien pitää saada pyöriä rauhassa. Ei pidä liioitella. Liiasta paniikista alkavat vain pörssikurssit heilua ja tulee taloudellisia menetyksiä. Niinpä rajoja ei laiteta kiinni eikä matkustusrajoituksia EU:n sisällä anneta (ainakaan vielä tätä kirjoitettaessa). Tavaroiden ja ihmisten pitää saada liikkua vapaasti. Muuten turismikin kärsii.
Teollisuus- ja palvelualojen kapitalistien pitää saada rauhassa kartuttaa kassaansa. Onhan kyse vapaakauppa-alueesta. Viesti on selvä. Ihmisistä toki pyritään huolehtimaan, mutta rajansa kaikella. Mutta missä se raja kulkee? Milloin ihmisen hyvinvoinnin turvaaminen tulee tärkeämmäksi kuin rahan valta?
Samaan aikaan puhutaan fasismista. Kun perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja tunnustautuu fasistiksi, otetaan se vastaan lähinnä äärimmäisyysilmiönä. Erotetaan poika ja kaikki on taas hyvin. Mutta entä, jos tällaiset rehelliset tunnustukset ja hallituksen tiedonannot kuvaavatkin nykykapitalismin luonnetta?
Kun porvaristo vielä oli edistyksellinen luokka, sen suuret vallankumoukset, kuten Ranskassa 1789 julistivat vapauden, veljeyden ja tasa-arvoisuuden aatteita. Kauppa- ja teollisuusporvaristo tarvitsi niitä vapauttaakseen kaupanteon aateliston ja papiston feodaalisen valtion kahleista. Syntyivät porvariston johtamat kansallisvaltiot. 1900-luvulla syntynyt sosialismi pakotti porvariston myös noudattamaan aatteitaan.
1990-luvun alussa alkaneet uudet porvarilliset vallankumoukset sosiaalivaltion säätelyä vastaan johtivat sosialismin tappioon. Se on merkinnyt porvariston ja sen hallitseman valtion vähittäistä luopumista vapauden, veljeyden ja tasa-arvon tunnuksistaan.
Sosiaalivaltion tilalle on tullut avoin rahan valta, jota vahvistaa hiipivä rakenteellinen fasismi. Historiallisesti valtio on syntynyt turvaamaan tuotantovälineiden yksityisomaisuutta. Nyt elämme tämän aatteen uuden avoimuuden aikaa. Kapitalismin valtio paljastuu samanlaiseksi riistoyhteiskunnaksi, kuin entiset orjanomistajien ja feodaaliylimystön hallitsemat valtiotkin.
Mitä se sitten on? Ainakin sitä, että raha ratkaisee. 2000-luvun porvaristo poistaa kaikki rajoitukset pääoman vapaudelta. Sen vuoksi meilläkin ajetaan työpaikoille paikallista sopimista. Sosiaalivaltion luomat yhteiset rakenteet ja yhteinen omaisuus yksityistetään. Kaikesta mahdollisesta ennen säädellystä tehdään kauppatavaraa. Vastuu siirretään yksityisille ihmisille ja perheille.
Kun luovutaan porvariston vapauden, veljeyden, tasa-arvon aatteesta, ovat kohteena ainakin kapitalismin taloudelle ”tuottamattomat” ihmiset. Heidän tarpeistaan voidaan leikata. Niinpä viime hallituksemme ovat suunnanneet leikkauspolitiikan juuri niihin ryhmiin yhteiskunnassa, jotka eivät ole järjestäytyneitä eivätkä kykene puolustautumaan.
Niinpä lapsiperheitä ei tueta, kouluille ja opetukseen ei anneta riittävästi rahaa. Sosiaaliturva muutetaan ehdolliseksi. Asumisesta tehdään kaikkein tuottavinta liiketoimintaa oikein valtion tuella. Pohjaveden, metsien, maan mineraalien rajoitukseton ryöstö sallitaan vapaan kaupan nimissä. Sääntelytalouden purkamiseen eivät sovi ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen pyrkivät rajoitukset. Sellaisia kuitenkin Korona -viruksen torjuminen edellyttää. Kapitalismi paljastaa kasvonsa. Eikä nykyinen virus jää viimeiseksi. (Kuva: valtioneuvston kanslia)
Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen
Työkansan Sanomat 3/2020