Kriisin oloissa työttömyys ja pahoinvointi lisääntyvät

Suomessa on toistaiseksi noin 700 virallisesti ilmoitettuja Covidin aiheuttamia kuolemia. Määrä on jyrkässä nousussa. Viime aikoina asiasta on julkisuudessa vaiettu, mutta aikaisemmin kerrottiin, että Covid-kuolemat kohdistuvat pääasiassa hoitokodeissa olevaan vanhaan väestönosaan. Heitä ei siis kyetä suojelemaan.

Mikä merkitys asiassa on sillä, että hoitajavaje kunnan ja yksityisten hoivakodeissa on edelleen ratkaisematta? Työntekijöitä ei ole riittävästi edes normaaliaikaa varten, vaikka hoitajamitoituksen nostamisen välttämättömyydestä on jo vuosikausia puhuttu.

Covid-pandemia on verrattavissa mihin tahansa yhteiskunnalliseen kriisitilanteeseen. Kyse on taloudellisen järjestelmän, tuotantotavan kyvystä huolehtia väestönsä perustarpeista ja toimeentulosta kriisin aikana. Sanna Marinin hallitus, sen puolueet ja oppositio eivät näytä kykenevän tähän. Keskeinen syy on se,  että ei kyetä estämään työttömyyden kasvua, vaan senkin selitetään johtuvan kulkutaudista. Kansantaloudellisesti on suunnatonta tuhlausta, että puoli miljoonaa ihmistä on ilman työtä.  Heidän toimentulonsa on työttömyyspäivärahan, asumistuen ja toimeentulotuen varassa.

Tämä ei tietenkään ole yksinomaan nykyisen hallituksen syy. Marinin hallitus jatkaa vain koko Suomen EU-jäsenyyden ajan noudatettua talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Suomen valtion ja kuntien  lähes velaton julkinen talous on velkaannutettu parissakymmenessä vuodessa. Ihmisen työ ei ole yhteiskunnan voimavara, vaan kysynnän ja tarjonnan varassa olevaa kauppatavaraa.

Samoihin aikoihin Euroopan Unioniin liittymisen kanssa Suomen hallitusmuodosta poistettiin valtiovallalle asetettu työllistämisvelvoite. Ennen EU-aikaa Suomen valtion perustuslaissa (hallitusmuoto) oli säännös, jonka mukaan ”kansalaisten työvoima on valtakunnan erikoisessa suojelussa ja valtiovallan asiana on tarvittaessa järjestää Suomen kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä, mikäli laissa ei ole toisin säädetty”.

Kansanedustaja Sauli Niinistö siunasi työllistämisvelvoitteen poiston

Kun työllistämisvelvoite poistettiin perustuslaista, kerrottiin, ettei ”vastaisuudessakaan voida olettaa, että työttömyys kyettäisiin pysyvästi poistamaan ja että valtio pystyisi aina järjestämään työtä jokaiselle sitä haluavalle”. Hallitusmuodon muutoksen siunasi eduskunnassa silloinen kansanedustaja Sauli Niinistön johtama perustuslakivaliokunta. Ihmisen yhtenä perusoikeutena ei tarvinnut olla oikeus työllä hankittuun toimeentuloon.

Päätöksen tehnyt eduskunta ja Suomen valtio ei halunnut yhteiskunnan sitoutuvan järjestämään työtä kansalaisilleen.  Oikeus työnsaantiin jätettiin markkinatalouden varaan. Euroopan Unionissa työvoiman piti olla vapaata ja valmista liikkumaan, aivan kuten pääomienkin. Euroopan Unioniin liittyminen velvoitti harjoittamaan politiikkaa, jossa työläiset ovat voimavarana koko Unionin kapitalistien käytössä. Niinpä meillä on nyt laaja työttömyys, joka koskee yli puolta miljoonan työntekijää. EU-järjestelmä ei perustu ihmisten etuun. On parempi pitää ihmisten työvoima vajaakäytössä, kuin työllistää heitä.

Tällä politiikalla on laajat sivuvaikutukset. Ktp:n keskusneuvosto totesi 6.2., että ”asumistuen saajia oli tammikuun alussa yli 400 000 ja yli 200 000 ruokakuntaa sai toimeentulotukea. Alkukesään mennessä lähes miljoona työtätekevää joutuu elämään köyhyysrajan alittavilla tuloilla.” Vuoden 2020 lopussa maksuhäiriömerkintä oli noin 400 000 henkilöllä.

Toimeentulon tiukentuessa pahoinvointi perheissä on lisääntynyt: poliisin kotihälytystehtävät ovat olleet nousussa koko pandemian ajan. Suomen mielenterveys ry:n Mieli -kriisipuhelimeen soitettiin viime vuonna 90 000 kertaa. Koululasten ja jopa päiväkotien lasten häiriökäyttäytymiseen ei löydetä ratkaisua, sillä opetukseen ja varhaiskasvatukseen tarkoitettuja määrärahoja ei nosteta. Tarvittaisiin lisää henkilökuntaa ja pienempiä päiväkoti- ja opetusryhmiä, että ongelmien syihin voitaisiin oikeasti paneutua.

Ruokajonot kasvavat

Esimerkiksi Espoossa on ruokajakelua vähävaraisille kolmena päivänä viikossa aikaisemman kahden kerran sijaan. Sen sijaan, että yhteiskunnan vastuunalaiset verojen maksulla rahoitetut instituutiot, kuten valtio ja kunnat huolehtisivat omalla alueellaan väestön ruokkimisesta kriisitilanteessa, on ruokahuolto yksityisten ihmisystävien varassa.

Kirkon ruoka-apu järjestää viikoittain koko Suomessa kymmenillä paikkakunnilla ruoan jakelua. Punainen Risti jakaa viikoittain 84 paikkakunnalla ruoka-apua. Pelastusarmeija tarjoaa ainakin Helsingissä opintotukea saaville opiskelijoille ruoka-apua joka toinen viikko.  Toistuvia uutisia näkee tiedotusvälineissä siitä, että ruokaa ei riitä kaikille. Miksi opiskelijajärjestöt ovat hiljaa. Miksi eduskuntapuolueiden edustajien miehittämät kunnanvaltuustot ja -hallitukset eivät jo kokoonnu kriisi-istuntoihin?

Kuten Ktp:n keskusneuvosto toteaa, ”kriisin oloissa Marinin viiden puolueen hallitus on keskittynyt kapitalistien ja yhtiöiden pelastamiseen. Miljardi toisensa perään on siirretty pääoman omistajille ja pörssikeinotteluun. Onkin ainutlaatuista taloushistoriassa, että kapitalismin kriisin aikana pörssikurssit nousevat ja tekevät uusia ennätyksiä.”

On tietysti helppo sanoa, että tarvitaan politiikan suunnan muuttamista, että tarvitaan työtätekevien ja heidän perheiden etujen mukaisia ratkaisuja. Mutta linjanvedosta tässä nyt joka tapauksessa on kysymys. Aivan samalla tavalla kuin työllistämisvelvoitteen poistamisessakin.  On selvää, että riippumatta rokotusohjelmista Covid-pandemia ei jää viimeiseksi. Kriisi pitkittyy.

Suomen talous elää kansainvälisen kapitalismin ylituotantokriisiä. Kyse on jo Karl Marxin havaitsemasta pääomien keskittymisestä johtuvasta lisäarvon (voiton) suhdeluvun laskutendenssistä. Työn tuottavuuden kasvu on hidastunut. Sijoitettu pääoma ei tuota riittävästi. Sen vuoksi pääoman tuottoa ei haeta investoimalla vaan pelaamalla rahan ja osakkeiden arvolla.

Ktp:n linjana on Suomen irtaantuminen Euroopan Unionista. Se on perusedellytys sille, että voidaan suuntautua suunnitelmalliseen talouden voimavarojen käyttämiseen työläisten etujen mukaisesti. Pääoman valta on kumottava.

Mikko Vartiainen

Työkansan Sanomat 2/2021