Kuntavaalit 2021

Poliitikkojen puheista kuulee, että muutaman kuukauden kuluttua Suomessa on taas vaalit. Vaaliteemoja on viritelty jo pitkään. Mikä tahansa kelpaa, kunhan herättää suuria tunteita. Ainakin kahdessa viimeisessä kuntavaalissa ovat ehdokkaat ratsastaneet vanhusten asialla. Hoitajamitoituksesta on puhuttu ja sitten haudattu vaalien jälkeen. Nyt näyttää vaalien aiheeksi nousevan niin sanottu nuorisokysymys.

Demarit puhuvat koulukiusaamisesta. Se näytetään tietysti yksilöongelmana. Kouluihin ja opetukseen kohdistuneista menoleikkauksista ja henkilökuntavajeesta vaietaan, ettei tulisi potkaistuksi omaan nilkkaan. Itsehän se leikkauslinja on tullut maan hallituksessa valittua ja tuettua.

Vihreät ja perussuomalaiset puolestaan puhuvat nuorison häiriökäyttäytymisestä ja jengiytymisestä. Vihreiden sisäministeri Ohisalo ja perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen yhdistävät Helsingin nuoriso-ongelman maahanmuuttajiin. Puoluejohtaja Halla-aho liittää maahanmuuttajat kuntavaaliin.  Hän pyrkii Helsingin pormestariksi ja kehottaa äänestämään itseään. Pormestarina hän pyrkiessään ”hyvään Helsinkiin” ilmeisesti (?) lopettaisi maahanmuuton, jota pitää Helsingin ongelmien aiheuttajana.

Nämä ovat esimerkkejä aiheista, joilla kuntavaalissa kerätään ääniä hyväuskoisilta.

Me Ktp:ssä katsomme, että  huhtikuun 2021 kuntavaalissa on kyse siitä, ketkä päättävät kuntien investoinneista ja  ylipäätään kuntalaisten rahojen käytöstä.

Meille on vuosia kerrottu totuutena, että Suomen ihmemaassa ei ole korruptiota. Usko tähän viralliseen satuun on hälvenemässä. 

Oikeusministeriön mukaan Suomessa esiintyy ”rakenteellista ja vaikeammin havaittavaa korruptiota, joka usein ilmenee elinkeinoelämän ja viranomaisten toiminnan rajapinnassa. Korruption keskeisinä riskialueina pidetään rakennusalaa, julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja, yhdyskuntasuunnittelua, poliittista päätöksentekoa ja puolue- ja vaalirahoitusta. Korruptio esiintyy usein oikeudettomien etuuksien antamisena ja ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena.”

Täällä kuntatasolla kaikki tietävät, että suomalainen korruptio pyörii keskeisesti kuntien käytössä olevan rahan ympärillä. 

Kun menneinä vuosina oli yleisenä tapana, että kunnanhallituksessa istui paikallisten pankkien (silloin säästöpankki ja osuuspankki) ylimmän johdon edustajat, on heidän paikkansa vienyt S- ja K-ryhmät nykyvaltuustoissa. Lisäksi valtuutetuilla on tietysti kytkentöjä pieniin ja suuriin kapitalisteihin.

Hyvä veli -verkostot toimivat hyvin ja kytkennöistä ilmoittaminen on vapaaehtoista.  Tämä on suomalaista korruptiota. Ei ole ollenkaan samantekevää, keitä valtuustoissa istuu. Kuntapäättäjiin on voitava luottaa.

Ktp menee tuleviin kuntavaaleihin uudenlaisessa tilanteessa. Koronapandemiasta ja sen aiheuttamista rajoituksista johtuen, emme ole toistaiseksi pystyneet kokoamaan riittävää määrää kannattajakortteja puolueen rekisteröintiä varten.

Varaudumme siis siihen, että menemme vaaleihin valitsijayhdistyksinä. Nyt on ajankohtainen tehtävä päättää ehdokkaista. Jokaiselle ehdokkaalle keräämme 10 hengen valitsijayhdistyksen. Kuntavaaleissa on kysymys paikallisesta itsehallinnosta. Sen vuoksi myös vaaliohjelman on edustettava työväestön etua paikallisissa kysymyksissä.

Mikko Vartiainen

Työkansan Sanomat 13/2020