Öljy-yhtiö Nesteen 14. syyskuuta ilmoittaman yt-neuvottelujen aloituksen tavoitteena on Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttaminen ja toiminnan supistaminen vain terminaali- ja satamatoimintoihin. Porvoon jalostamoa kerrotaan kehitettävän uusiutuvien kierrätysaineiden käsittelyyn. Yt-neuvottelujen piirissä on 1500 työtehtävää. Työpaikkojen menetys on molemmilla paikkakunnilla yhteensä lähes 500.
EU vaatii ”vapaata kilpailua”
Nesteen alasajo alkoi 1995 alussa, samana vuonna kun Suomi liitettiin Euroopan yhteisöön. EU edellyttää pääomien, työvoiman, tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkumista valtioiden välillä. Se edellyttää yritysten välistä ”vapaata kilpailua” ja sulkee pois kansallisvaltioiden hallitsemat tuotanto- ja palvelulaitokset.
Suomessa tämä on johtanut tärkeiden yhtiöiden ja talouden keskeisten osien ajautumiseen ulkomaisen pääoman omistukseen ja hallintaan. Maamme hallitseva eliitti on eri yhteyksissä seurannut uskollisesti EU:n tavoitteita. Ja seuraukset ovat Nesteen tapauksessakin työläisten ja kansantalouden kannalta kohtalokkaita.
Pörssikeinottelu määrittelee Nesteen tuotantoa
Nesteen henkilövähennykset ja tuotannon alasajot eivät johdu korona-viruksesta, eivätkä välittömänä seurauksena fossiilisten polttoaineiden käytön vähentymisestä ympäristönormien tiukentuessa. Fossiilisia polttoaineita tarvitaan vielä vuosikymmeniä. Maailmassa on rakennettu öljyjalostamojen ylituotantoa ja rakennetaan edelleenkin, Nestekin tekee sitä.
Syy Nesteen toimiin ja sen voimavarojen kuluttamiseen ulkomaisiin investointeihin on yhtiön määräysvallan luisuminen yksityisille ja ulkomaiseen omistukseen. Mitä syytä kansallisella öljy-yhtiöllä on viedä tuotantoa ulkomaille? Kysehän on kansallisen tuotannon turvaamisesta.
Kansallinen öljy- ja energiahuollon valtio-omisteinen öljy-yhtiö on alistettu osakekeinotteluun. Kapitalismiin kuuluvassa keinottelussa yhtiön kotimaisen tuotannon ja henkilöstön aseman turvaaminen ei ole tärkeintä. Oleellista pörssikeinottelussa on osakkeiden myynti- ja ostoarvojen vaihtelulla pelaaminen. Helsingin pörssistä on näin tullut pörssiyhtiö Nesteen ”pääkonttori”, missä päätökset muovautuvat.
Tämän Suomen eduskunnan kansanedustajat ovat sallineet. Eduskunta onkin lähinnä leimasin, joka hyväksyy pörssissä liikkuvan ison rahan päätökset. Heti Nesteen yt-ilmoituksen jälkeen yhtiön osakekurssi alkoi nousta.
Valtion omistus kutistunut 100 prosentista 36 prosenttiin
Öljy-yhtiö Neste on – joskaan ei ainoa – esimerkki siitä, miten valtionyhtiötä hivutetaan pala palalta pois valtion määräysvallasta. Alkuperäistä 1948 perustettua Nestettä on viipaloitu, fuusioitu, yksityistetty, viety pörssiin ja myyty ulkomaiseen omistukseen.
Elokuun 2020 loppuun mennessä valtio-omistus on kutistunut 100 prosentista 35,96 prosenttiin. Siis määräysvallan on annettu luisua pois valtiolta. ”Ei näitä pysty estämään”, vastasi hallituksen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) 14.9. STT:n kysymykseen pystyykö näin isoja irtisanomisia estämään.
Myös omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) totesi Helsingin Sanomissa, että ”Tuotantolaitoksia koskevat ratkaisut ovat aina yhtiön omia päätöksiä ja niitä ei voida poliittisesti sanella”. Selvää tekstiä ministereiltä, joskin naurettavan jälkijättöistä ja edellyttäisi peiliin katsomista.
Yksityistämistä piilotetaan Valtion kehitysyhtiöön
Lakia valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta heikennettiin vuoden 2017 aikana siten, että valtion entisten 100 prosentin ja 50,1 prosentin Nesteen yhtiöomistusrajojen rinnalle lisättiin 33,4 prosentin valtion vähimmäisomistusraja.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) esitteli 30.5.2017 eduskunnassa valtion lisätalousarvion, jossa esitettiin Nesteen osakemyyntiä Valtion kehitysyhtiö Vaken kautta. Vake toimii valtion budjettitalouden ulkopuolella, sen toimintaa ohjaa ”parlamentaarinen neuvottelukunta” ja se on hallituksen päätösvallan alaisuudessa ja käytännössä eduskunnan päätösvallan ulkopuolella.
Eduskunnalta tuli tuolloin lupa 16,7 prosenttia Nesteen osakkeiden siirtämisestä Vakeen myytäväksi. Valtiolle jää siten vähintään vain 33,4 prosentin suora vähimmäisomistusosuus.
Kikkailemalla valtion osuus Nesteestä alle puoleen
Ja rimaa lasketaan edelleen. Ovelana vipusimena käytettiin valtion 50 miljoonan euron arvoista Nesteen osakkeiden lahjoitusta, jonka vastaanotti tammikuussa 2018 Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön puheenjohtaja Pentti Arajärvi (sd). Sinänsä ilmeisen hyvää tarkoittavan lasten asian olisi voinut hoitaa usealla muulla tavalla, ilman valtion päätösvallan romuttamista Nesteestä.
Ja säätiö kiitti. Se myi muutamassa kuukaudessa n. 40 miljoonan osuuden lahjoituksesta, siitäkin huolimatta, että lahjoitusta selitettiin pitkäaikaiseksi sijoitukseksi josta hyödynnettäisiin pääasiassa vain osaketuotto.
Ja rima laski. Eduskuntaryhmissä sovussa ja hiljaisuudessa valmisteltu lahjoitus laski valtion omistamien Nesteen osakkeiden äänimäärän aikaisemmasta 50,1 prosentista 49,74 prosenttiin. Tietä lisäyksityistämiseen, pörssikeinotteluun ja yhtiön omistuksen valumiseen ulkomaille avattiin uudella tavalla.
Valtion osuus hipoo alarajaa
Lisää riman pudotusta. Kesäkuussa 2018 Juha Sipilän (kesk) hallituksen toteuttama Nesteen ”osakejärjestely” laski valtion osakkeiden määrää edelleen. Se myi noin viisi prosenttia osakkeista. Valtion omistus Nesteessä aleni jälleen, nyt 49,7 prosentista 44,7 prosenttiin. Ja myynnin jälkeen ministeri Mika Lintilä tavoilleen uskollisena tiedotti jälleen, että ”osakemyynnin jälkeenkin valtio edelleen jää yhtiöön merkittäväksi omistajaksi”. Mitähän merkittävää hän tarkoitti?
Tähän on nyt tultu: elokuun 2020 loppuun mennessä Nesteen suora valtio-omistus on kutistunut 100 prosentista 35,96 prosenttiin, 8,3 prosenttia on Vakessa myytävänä. Omistuksesta on vain rippeet jäljellä. Tuotantoa Suomessa lopetetaan.
Nesteen repijöitä löytyy eduskunnasta laidasta laitaan
Kokoomuksen, keskustan, perussuomalaisten ja muiden porvaripuolueiden lisäksi valtionyhtiöiden alasajojahdissa ovat vuosien saatossa olleet myös vasemmistopuolueet. Yksityistämiselle avasi tietä mm. 1995 aloittanut Paavo Lipposen (sdp) 1. hallitus. Silloinen kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki (sdp) totesikin hallitusohjelmaa myötäillen:” …Valtion osakeomistuksia ja osakepolitiikkaa arvioidaan entistä korostetummin sijoittajanäkökulmasta …”. Myös 1990 perustettu Vasemmistoliitto puheenjohtaja Claes Anderssonin johdolla oli tässä hallituksessa.
Jopa osa Nesteen henkilöstön edustajista höynäytettiin markkinoimaan yhtiön pörssiin vientiä. Vain kommunisteilla oli pörssiin menoon selkeä vastustava kanta, sekä valtakunnallisesti että paikallisesti Porvoossa.
Neste on osa kansallista öljy- ja energiahuoltoa
Nesteen työntekijät ovat kehittäneet pitkäjänteisesti kansallista öljy- ja energiahuoltoa ja turvanneet kansallisen energian toimittamisen. Samalla Neste on valtionyhtiönä tuottanut valtiolle merkittäviä tuloja, joita ollaan jälleen leikkaamassa valtion osakeomistusta ja päätösvaltaa supistamalla.
Vuosikymmenten aikana sekä Naantalin että Porvoon jalostamot ovat työllistäneet kymmeniä tuhansia rakennus- ja metallimiehiä, sähkö- ja automaatioasentajia, käyttöhenkilöstöä ja toimistotyöntekijöitä. On saatu arvokasta kansallista osaamista. Yksityistäjät eivät sitä arvosta, yhtiön toimintaa ja investointeja on kiihtyvällä vauhdilla siirretty ulkomaille.
Valtionyhtiöitä on puolustettava
Nesteen yksityistämiskehitys on pysäytettävä ja palautettava yhtiö valtion määräysvaltaan.
Ktp on talouspoliittisessa asiakirjassaan esittänyt kaiken energiatuotannon ja energian jakelun kansallistamista.
Tämä tarkoittaa käytännössä myös sähkön- ja lämmöntuotannon, vesivoimavarojen, öljynjalostuksen ja muun polttoainetuotannon ottamista valtion omistukseen.
Työkansan Sanomat 11/2020