Ihmiskunnan historiassa tapahtui 18.3.1871 ensimmäisen kerran, että työväestö piti hallussaan valtiollista valtaa. Pariisin kommuuni syntyi alkuvoimaisesti, kun Ranskaa ravisteli voimakas kapitalistinen kriisi ja työttömyys koetteli työväestöä. Maa myös kärsi Saksaa vastaan käytävän sodan seurauksista.
Voimakas tyytymättömyys nosti pariisilaiset kapinaan, joka siirsi vallan työväestön ja sen liittolaisten käsiin. Alussa kommuunia tukivat mm. Saksaa vastaan taistelevat isänmaanystävät, pikkukauppiaat ja monarkian palauttamista pelkäävät porvarit.
Se vastarinta, minkä kommuuni Euroopan porvaristossa synnytti, pelästytti kuitenkin em. työväen liittolaiset irti kommuunista. Vain Pariisin työläiset pysyivät loppuun saakka uskollisena asialleen. Kommuuniliikkeen vähäisestä yhteiskunnallisesta kokemuksesta huolimatta kävi varsin nopeasti ilmi, että proletariaatti ei voi hallita, ellei se pyri pääoman herruuden kukistamiseen ja kapitalismin perustojen hävittämiseen.
Koko porvarillinen Ranska, tehtailijat, pörssimiehet ja jopa varkaat yhdistivät voimansa kommuunia vastaan. Porvarillinen liittoutuma pystyi nostamaan propagandallaan Ranskan talonpojat ja maaseudun pikkuporvariston Pariisin työläisiä vastaan. Jopa Saksa, joka oli sodassa Ranskan kanssa, vapautti sotavankeudesta tuhansia ranskalaisia sotavankeja käytettäväksi Pariisin kommuunin murtamiseen.
Ranskan armeija saarsi Pariisia toiselta puolelta ja Saksan armeija toiselta puolelta. Kommuunin mahdollisuudet olivat heikot.
Ranska oli pikkuporvarillinen maa ja työväenluokan valtaosalla ei ollut käsitystä tehtävistään ja niiden toteuttamiskeinoista. Puuttui aikaa miettiä ja toteuttaa kommuunille omaa ohjelmaa, koska kaikki aika kului puolustuksen järjestämiseen. Tästä johtuen Ranskan hallitus pystyi porvariston tuella kukistamaan proletariaatin vallan Pariisissa toukokuun lopulla.
Luokkataistelun historiassa kommuuni avasi uuden sivun. Se osoitti työväestön kykenevän pitämään valtaa käsissään. Kommuuni toteutti joukon uudistuksia, jotka osoittivat sen suunnan mihin työväenluokan valta kehittyy.
Vakinaisen sotaväen kommuuni korvasi kansan yleisellä aseistamisella. Kirkko erotettiin valtiosta ja pappien valtion palkat lakkautettiin. Yötyö leipomoissa kiellettiin. Säädettiin laki, jolla omistajien jättämät ja seisauttamat tehtaat luovutettiin työläisille. Edelleen säädettiin laki, jonka mukaan yhdenkään virkamiehen palkka ei saa ylittää työläisen normaalipalkkaa.
Marx ja Engels järjestivät yhteyden piiritettyyn Pariisiin. Pariisin tapahtumat auttoivat Marxia kehittämään oppia valtiosta ja proletariaatin diktatuurista. Kommuunin toiminnan erittelyn pohjalta Marx perusteli väitteen, jonka mukaan voittaneen proletariaatin tulee ehdottomasti murskata vanha valtiokoneisto. Marx päätyi ajatukseen, että oli löydetty valtiomuoto, jonka puitteissa saattoi tapahtua työn taloudellinen vapauttaminen.
Kun ennen Pariisin kommuunia Marxin ja Engelsin tieteellinen sosialismi oli olut vain yksi sosialismin virtauksista, niin kommuunin kokemukset antoivat ankaran iskun kaikille sosialismin pikkuporvarillisille muunnoksille. Kommuunin opetukset nostivat tieteellisen sosialismin työväenliikkeen ideologiseksi pääsuuntaukseksi.
Pariisin yllä liehuva punainen lippu merkitsi kuolemanvaaraa vanhalle riistojärjestelmälle.
Olli Krannila
Työkansan Sanomat 2/2021