Valko-Venäjä on ollut jo viikkoja porvarimedian hyökkäyksen kohteena. Uutiset ja virallisetkin kannanotot ovat olleet yksipuolisia ja räikeää puuttumista maan sisäisiin asioihin. Työläisten ja kommunistien näkemyksiä ei ole kuultu eikä nähty.
Asian korjaamiseksi TKS:n toimitus haastatteli valko-venäläisen marxilaisen opintokerhon KrasnoBY:n edustajia.
Keitä te olette ja mitä te teette?
– Me olemme marxilainen opintokerho KrasnoBY. Aloitimme toimintamme noin vuosi sitten, kun venäläinen ryhmä nimeltään Station Marx järjesti tapaamisen Minskissä. Sinne kutsuttiin paikallisia ihmisiä, jotka laskivat itsensä marxilaisiksi. Opintotoimintamme käynnistyi opiskelemalla klassista marxilaista kirjallisuutta. Samalla alkoi myös agitaatiotyömme mm. VK:n (venäjänkielinen sosiaalinen media) ja YouTube:n kautta.
Tämänhetkinen tehtävämme on kerätä kaadereitta omista riveistämme, jotta voimme myöhemmin aloittaa agitaation laajentamisen. Me olemme itsenäinen järjestö emmekä ole riippuvaisia mistään puolueesta ja järjestöstä. Marxilaisina ymmärrämme, että marxilaisuus on reaalimaterialistinen käsitys siitä mitä tapahtuu ympärillämme. Opintokerhossamme on ihmisiä joilla on eri mielipiteitä sosialismin historiasta.
Miten voisitte kuvata tilannetta, missä kommunistinen liike on Valko-Venäjällä?
– Niin kuin muualla entisessä Neuvostoliitossa, meilläkin kommunistinen liike meni alamäkeen valtion romahtamisen jälkeen, koska ihmiset pettyivät kommunismiin ja tuli monenlaisia toiminnan kieltoja. Valko-Venäjällä on erikoinen tilanne siksi, että meidän maassa poliittisilla puolueilla ei ole yhtä suurta roolia kuin muissa maissa. Esimerkiksi Valko-Venäjän parlamentissa on noin 80% puolueettomia edustajia.
Meillä on olemassa ns. ”Valko-Venäjän Kommunistinen Puolue”(tästä lähtien ”VKP”), mutta sitä on vaikea kutsua kommunistiseksi. Toinen puolue on nimeltään ”Vasemmistopuolue Oikeudenmukainen maailma” (tästä lähtien VOP). Sen entinen nimi oli Valko-Venäjän Kommunistien Puolue, joka hajaantui 1990-luvulla. Syynä oli kysymys siitä, pitäisikö kannattaa Lukašenkaa vai ei. ”VKP” oli Lukašenkan puolella, VOP vastusti häntä.
”VKP” harjoittaa pääasiallisesti seremoniallisia toimintoja, esim. kukittamalla joitakin patsaita. VOP sen sijan yrittää liittoutua liberaaliopposition kanssa toiveella, että he saavat jonkunlaista vaikutusvaltaa Lukašenka-jälkeisellä Valko-Venäjällä. VOP:ssa on monenlaista porukkaa: sosiaalidemokraatteja, kommunisteja ja karrieristeja. Anarkistit ovat marginaalinen ryhmä ja osallistuvat pääasiallisesti mellakoihin.
Onko kommunistisessa liikkeessä paljon työläisiä?
– Meidän riveissä on työläisiä, mutta he ovat vähemmistössä. Samalla voimme sanoa, että myös sivistyneistö on vähemmistössä. Meidän rivit ovat hyvin monipuolisia. Emme voi sanoa, että millään ammattiryhmällä olisi hegemonia.
Onko teillä yhteyksiä työläiskollektiiveihin?
– Meidän ensimmäinen kokemus tässä asiassa oli, kun me yritimme noin vuosi sitten auttaa huonekalutehtaalla tapahtunutta lakkoa. Kokemuksen puuttuessa epäonnistuimme ja kirjoitimme lakosta vain artikkelin. Myöhemmin, kun maassamme alkoi nykyinen poliittinen kriisi, liberaalioppositio halusi käyttää hyväkseen työläiskollektiiveja.
Monet kommunistitkin uskoivat, että työläisten aktiivisuutta voisi käyttää hyväksi ja saada työläiset vaatimaan oikeita muutoksia ja viedä heidät pois liberaalien vaikutuspiiristä. Vaatimuksia, joille nämä kommunistit yrittävät saada työläisten kannatusta, ovat mm. yksityistämisen kielto, eläkereformin peruutus ja itsenäiset ammattiliitot. Tämä aloite sai nimen ZabastovkaBY (LakkoBY).
Tällä hetkellä on vaikea arvioida kuinka onnistunut tämä aloite on, mutta vähintään he ovat onnistuneet samaan yhteyksiä työläiskollektiiveihin.
Mikä tilanne Valko-Venäjällä on ammattiliitojen kanssa?
– Suurin ammattiliittofederaatio on Valko-Venäjän Ammattiliittojen Federaatio, joka kannattaa presidenttiä. Tämän federaation edustajistot toimivat jokaisessa valtion omistamassa tehtaassa. Ne ovat peruja Neuvostoliiton aikaisista ammattiliitoista, joiden ensisijainen funktio oli järjestää kulttuurista toimintaa ja jakaa mm. ilmaisia matkalippuja.
On vaikea kutsua näitä ammattiliitoiksi, koska ne ovat melkein aina työnantajan puolella. Valko-Venäjällä on olemassa myös itsenäisiä ammattiliitoja, mutta niitä on vähän. Ne ovat heikkoja ja liberaaliopposition taskussa.
Lakon järjestäminen on de-fakto mahdotonta lainsäädännön takia. Ensiksi lakosta pitää ilmoittaa kaksi viikkoa ennen sen aloittamista ja ilmoituksen voi tehdä vain rekisteröity ammattiliito. Ammattiliiton rekisteröinti on vaikeaa, koska siihen liittyy paljon byrokratiaa. Ja loppuen lopuksi, jos kaikki onnistuu, presidentillä on lain mukaan oikeus estää lakko, sillä ”se heikentää kansallista turvallisuutta”.
(TKS/Lari Miniailo)
Työkansan Sanomat 11/2020