Hyväksytty 24. edustajakokouksessa 16.- 17.10.2021
Sisältö
1. Kommunistinen työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta (Ktp) on työväenluokan puolue
2. Suomen irtisanottava Naton, EU:n ja eri maiden kanssa solmitut yhteistoimintasopimukset – irti
sotapolitiikasta
3. Irti EU:sta ja suurpääoman vallasta
4. Muutos tulonjakoon on perusasia
5. Oikeus työhön ja toimeentuloon on jokaisen kansalaisen perusoikeus
6. Ammattiyhdistysliike irti tuhoavasta EU-politiikasta
7. Ammatinharjoittajien ja työtätekevien pienyrittäjien toimeentulo turvattava
8. Työtätekevien viljelijöiden toimeentulon puolesta
9. Ihmisten tasa-arvoiseen yhteiskuntaan
10. Sote-lait tuhoavat 1972 Kansanterveyslain tavoitteet ja saavutukset
10.1. Perusturva taattava, toimiva ja ilmainen terveydenhuolto turvattava
10.2. Tukea lapsiperheille, nuorille ja opiskelijoille
10.3. Eläkkeitä ja vanhusten palveluja parannettava
11. Asunto kuuluu jokaiselle
12. Koulutus tasa-arvoiseksi
13. Työläisten ja vähävaraisten verotusta alennettava, pääomapiirien verotusta kiristettävä
14. Koko maa on pidettävä elinkelpoisena ja asuttuna
15. Joukkoliikennettä ja kulkureittejä parannettava
16. Kulttuuri ja liikunta
17. Ympäristö ja ilmasto on säilytettävä elinkelpoisena
18. Kansallistaminen on välttämätöntä
19. Edistykselliseen ja todelliseen kansanvaltaan
20. Kapitalismi hajottaa muuttoliikkeellä työväenluokkaa
21. Uusi suunta Suomelle – Ktp:n keskeiset talouspoliittiset tavoitteet
1. Kommunistinen työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta (Ktp) on työväenluokan puolue
Puolueen periaateohjelmassa on määritelty sen pitkän linjan tavoitteet ja toimenpiteet niihin pääsemiseksi. Periaateohjelmassa todetaan mm: ”Puolue on vuonna 1918 perustetun kommunistisen puolueen seuraaja kaikessa siinä, missä puolue toimi tieteellisen sosialismin, marxismi-leninismin perustalta. Ktp kutsuu riveihinsä Suomen työtätekevää kansaa: työläisiä, toimihenkilöitä, viljelijäväestöä, henkisentyöntekijöitä, ammatinharjoittajia, pienyrittäjiä, eläkeläisiä, opiskelijoita ja kaikkia niitä riistetyn väestön osia, jotka elävät eläketuloilla, opintotuella tai avustuksilla. Tämän väestön toimeentulo ja edut perustuvat pääasiassa omaan työhön ja siitä saatavaan toimeentuloon. Se muodostaa vahvan perustan näiden ihmisten yhteistyölle työväenluokan ja kapitalistiluokan luokkajakoon perustuvassa yhteiskunnassa.
Yhteiskunnan pieni vähemmistö kuuluu kapitalistiluokkaan, joka omistaa suurimman osan tuotantovälineistä ja joka liittoutuu omistuksineen yhä kiinteämmäksi osaksi kansainvälistä suurpääomaa. Suuri enemmistö kuuluu tuotantovälineitä omistamattomaan työväenluokkaan, joka tuottaa työllään kaiken yhteiskunnan toimeentuloon ja kehittämiseen tarvittavan uuden arvon ja työnantajille jäävän lisäarvon. Enemmistöön kuuluvat myös omalla työllään elävät viljelijät ja ammatinharjoittajat. Yhteiskuntamme perusristiriita on työn ja pääoman välinen ristiriita. Työ on luonteeltaan yhteiskunnallista. Yhteiskunnan kaikki perusongelmat aiheutuvat työtätekevien ihmisten työllä tuotetun lisäarvon riistosta ja epäoikeudenmukaisesta työn tulosten jaosta, mikä johtuu tuotantovälineiden kapitalistisesta yksityisomistuksesta ja porvariston luokkavallasta.
Kapitalistit käyttävät tänäänkin porvarillisen politiikan tuella työtätekevän ihmisen tuottaman uuden arvon entistä suurempien pääomien kasaamiseen, oman kilpailullisen asemansa lujittamiseen ja kaikkeen sellaiseen, mikä pönkittää yksityisen kapitalistin tai kapitalistiryhmien etua. Työtätekevien ihmisten työn tulokset käytetään kapitalistien etujen puolustamiseksi yhä suuremmassa määrin myös asevarusteluun. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi kapitalisteilla ovat apuna kapitalistista yhteiskuntajärjestelmää ihannoivat ja sen puolesta toimivat hallitukset, puolueet, järjestöt ja luokkasovun säilyttämisen puolesta toimiva yhteiskunnan päällysrakenne.
Ktp toimii kaikissa oloissa työväenluokan ja sen liittolaisten lähtökohdista järjestämällä toimintaa työtätekevän kansan aseman parantamiseksi, yhteiskunnallisen edistyksen lisäämiseksi ja kestävän liiton luomiseksi eri työtätekevien kerrosten välille, tavoitteena sosialistinen Suomi.”
Tämä ohjelma keskittyy Ktp:n tavoitteisiin Suomen politiikan suunnan muuttamiseksi vastaamaan työtätekevien etuja ja tarpeita. Ohjelma on luonteeltaan demokraattinen, ja sisältää tavoitteen sosialismiin. Sellaisena se mahdollistaa kapitalismin vastaisen rintaman rakentamisen työtätekevien ja pienituloisten etujen puolustamiseksi, turvaten kansallisen päätösvallan ja tasa-arvoisuuteen rakentuvan kansainvälisyyden.
Sosialismi on ratkaisu
Sosialistiset maat ovat tukeneet kehitysmaiden vapautusliikkeiden taistelua ja kapitalististen maiden työväenluokan kamppailua maiden itsenäisyyden ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan saavuttamiseksi. Tällä hetkellä kehitysmaita ryöstetään yhä voimallisemmin. Myös kapitalistimaiden työtätekevien riisto on tehostunut, sosialistisia maita on siirtynyt imperialistisen kapitalismin leiriin ja sosialistiset maat pyritään eristämään muista maista.
Suomen on järjestelmällisesti edettävä tavalla, jossa Suomen kehitysmäärärahat nousisivat YK:n suosittelemalla tavalla vaihtoehtona Maailmanpankin ja Kansainvälisen Valuuttarahaston kehitysmaihin kohdistamaan taloudelliseen painostukseen.
Kapitalistinen talousjärjestelmä ja tuotantovälineiden yksityinen omistus eivät tule ratkaisemaan aikamme perusongelmia. Kapitalismin voimistunut ote maailmassa on johtamassa yhä syvempiin kansallisiin ja kansainvälisiin ristiriitoihin johtaen elintason laskuun suurimmalle osalle ihmisiä. Samalla kansainvälinen suurpääoma on syöksemässä yhdessä sitä tukevan poliittisen vallan kanssa maailman yhä uusiin sotiin taistelussa luonnonvaroista, kuljetusreiteistä, markkina-alueista ja vallasta. Ainoan kestävän ratkaisun kansakuntien oikeudenmukaiselle elämälle ja riittävälle toimeentulolle voi luoda vain poliittinen suunta kohti sosialismia
2. Suomen irtisanottava Naton, EU:n ja eri maiden kanssa solmitut yhteistoimintasopimukset – irti sotapolitiikasta
Vain rauhan oloissa voi rakentaa. Suomen tulee olla edistämässä rauhaa ristiriitojen rauhanomaisilla ratkaisuilla ja tarttumalla ongelmien syihin ja torjumalla väkivallan käyttö kansainvälisissä suhteissa. On oltava puolueeton suurvaltojen eturistiriidoissa, mutta ei sodan ja rauhan kysymyksissä. On oltava rauhan puolesta sotaa vastaan.
Suomen tulee tukea kehitystä, joka johtaa yleiseen ja samanaikaiseen aseidenriisuntaan kaikkialla maailmassa. Se merkitsee ydinaseiden, kemiallisten ja biologisten aseiden sekä maamiinojen hävittämistä ja niiden kehittämisen lopettamista. Uusien jo päätettyjenkin aseiden hankinnat tulee keskeyttää ja niistä luopua. Suomi ei tarvitse kymmenien miljardien hävittäjäkoneita, sotalaivoja ja ohjuksia. Armeijan menoja on supistettava niin, että jäljelle jää vain pelastus- rajavartiosto.
Sotilasliitto Nato on ulottanut kolmessa vuosikymmenessä rauhankumppanuussopimusten kautta toimintansa Pohjois-Eurooppaan, Itämeren alueelle ja Suomen aluevesille, ilmatilaan ja maa-alueille. Suomen tulee irtaantua kaikista Nato-sopimuksista ja EU:n sotilaallisista organisaatioista.
3. Irti EU:sta ja suurpääoman vallasta
Suomen jäsenyys vuodesta 1995 Euroopan unionissa on merkinnyt työläisten, työtätekevien viljelijöiden ja ilman ansiotuloja olevan väestönosan alistamista yhä enemmän rahavallan tahtoon. EU-jäsenyys on toteutettu kansainvälisenä sopimuksena vastoin Suomen perustuslakia, vaikka kyse on Suomen täysivaltaisuuden eli itsenäisyyden kumoamisesta keskeisissä asioissa.
EU:n edellyttämä pääomien, työvoiman, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuminen on johtanut Euroopan tasolla ja maailmanlaajuisesti pääomien keskittymiseen ja monopolisoitumiseen. Suomessa se on merkinnyt tärkeiden valtionyhtiöiden ja talouden keskeisten osien joutumisen yksityisen ja ulkomaisen pääoman omistukseen ja hallintaan. EU on johtanut voimistuneeseen työväenluokan riistoon ja jatkuvaan suurtyöttömyyteen, joka on jäänyt pysyväksi ja koskee satojatuhansia työtätekeviä.
Kapitalistisessa maailmataloudessa pääomat ja tuotanto keskittyvät vääjäämättömästi. Niiden yli rajojen tapahtuva vapaa liikkuminen vain nopeuttaa keskittymistä. Riittävän kannattavia investointeja ei tehdä talousalueiden reunoilla ja ne näivettyvät halvan työvoiman ja halvan energian reservaateiksi. Irrottautumalla EU:sta, joka ajaa suurpääoman etua, voidaan tätä keskittymistä hidastaa. Lopullinen ratkaisu tässäkin on sosialismiin suuntautuminen.
Eduskuntapuolueet tukevat pääomien valtaa edustavaa EU:ta
Kapitalismin kriisi horjuttaa koko maailman taloutta, myös EU:ta. Useassa EU:n jäsenmaassa on kansallisen päätösvallan romuttamiseksi muodostettu useiden puolueiden porvarihallituksia, joissa ovat mukana sosialidemokraatit ja jopa niitä vasemmalla olevia puolueita. Näin on myös Suomessa, missä Vasemmistoliittokin on lähtenyt tälle oikeistolaiselle tielle.
EU:n kehittyminen liittovaltion suuntaan ja laajeneminen on merkinnyt Suomen maksuosuuksien kasvua unionille. Niitä ovat entisestään kasvattamassa myös vuoden 2020 alusta Britannian EU-ero. Suomen maksut EU:lle ovat 2020–2021 noin 5 miljardia euroa. Lisäksi Suomen valtio ja Suomen Pankki on sidottu useiden kymmenien miljardien eurojen edestä EU:n elvytyspakettiin ja lainatakuihin EU:n kriisimaille.
Nyt jo yli kymmenen vuotta jatkuneen kapitalistisen talouden rahakriisin ja taantuman lasku on sysätty työtätekevien maksettavaksi. Suomen ja Euroopan pankkien, teollisuuskapitalistien ja keinottelijoiden pelastaminen on johtanut julkisen talouden ja kotitalouksien ennätykselliseen velkaantumiseen.
Valtion, kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu velka nousi vuoden 2020 lopussa arviolta 135 miljardiin euroon. Saman vuoden lopussa suomalaisten kotitalouksien velat ovat jo yli 180 miljardia euroa. Velkaantuminen on ollut nopeaa. Vuodesta 2000 velan määrä on kolminkertaistunut. Velallisia kotitalouksia on jo 1,5 miljoonaa.
Hallitukset ja eduskunta ovat valjastaneet EU:n ohjauksessa ja yksityistämisestä aiheutuvien menetysten maksamiseksi kuntauudistuksen, sote-uudistuksen, sotu-uudistuksen ja joukon muita työväestölle vahingollisia hankkeita. Valtio on pienentänyt ja aikoo pienentää jatkossakin kuntien valtionosuuksia. Kuntien pitäisi kaiken seurauksena korottaa veroja sekä maksuja ja vähentää lisää palveluja. Ktp vastustaa kuntien pakkoliitoksia ja sosiaali- ja terveydenhuollon yksityistämistä sen kaikissa muodoissa.
Työvoiman riiston koveneminen näkyy muutenkin kuin joukkotyöttömyytenä ja veronkiristyksinä. Palkkoja poljetaan ja pätkätöistä on tehty yleinen käytäntö. Seurauksena on köyhyyden, tuloerojen ja epätasa-arvon kasvu. Köyhyydessä elävien joukkoon kuuluu jo satojatuhansia pienituloisia ja pätkätöissä sinnittelee yli miljoona työtätekevää.
EU:n talous ja yhteiskuntapolitiikka lisää kapitalistisen yhteiskunnan oikeistolaistuessa eriarvoisuutta kansalaisten keskuudessa. Epädemokraattiset toimintatavat yleistyvät hallinnossa ja yhteiskunnassa yleensä. EU:n yhteiskuntapolitiikka merkitsee myös pienten kansojen kulttuurin ja kielen säilymiselle vaaraa.
Kansanvallan ja maamme itsenäisen talous- ja yhteiskuntapolitiikan toteutuminen edellyttää eroa EU:sta, sen rahaliitosta, eurosta ja suuren rahan vallasta.
EU:sta irtaantuminen mahdollistaa:
• Suomen oman rahan palauttamisen itsenäisenä valuuttana.
• Täystyöllisyyden tavoitteen.
• Työajan lyhentämisen.
• Kansantulon jaon oikaisevan perusturvauudistuksen.
• Yhteiskunnallisen asuntotuotannon lisäämisen ja vuokrasääntelyn palauttamisen.
• Ruoan hinnan alentamisen ja sen arvonlisäveron poistamisen.
• Terveydenhoidon maksuttomuuden ja saatavuuden kaikille sitä tarvitseville.
• Maataloustuotannon omavaraisuuden palauttamisen ja koko maan pitämisen asuttuna.
EU:sta irtaantuminen mahdollistaa työväenluokan aseman kohentamisen. Kapitalistinen talousjärjestelmä ja tuotantovälineiden yksityinen omistus eivät tule ratkaisemaan yhteiskunnassa lisääntyviä perusongelmia. Ainoan kestävän ratkaisun Suomen ja muiden kansakuntien oikeudenmukaiselle elämälle ja riittävälle toimeentulolle voi luoda vain poliittinen suunta kohti sosialismia.
4. Muutos tulonjakoon on perusasia
Kansantuloa on jaettu pääomatulojen ja rikkaiden omistajien hyväksi matalilla palkankorotuksilla ja heikolla ansiokehityksellä, suorin tulonsiirroin sekä verohelpotuksin pääomapiireille. Tulonjakoon tehtävä kansan enemmistöä hyödyttävä muutos on tulevaisuuden perusasia. Elämme kapitalistisessa Suomessa, missä yhteiskunnan määräävä valta on pääomapiireillä ja porvaristolla. Luokkavastakohdat ovat kärjistyneet ja eriarvoisuus on lisääntynyt.
Tämä on merkinnyt sitä, että pääomapiirit kaappaavat yhä suuremman osan kansantuotteestamme, nyt jo kolmanneksen. Työläisen työn luomasta arvosta työläinen saa palkkana yhä pienemmän osuuden. Palkkojen osuus kansantulosta on vajonnut jo alle puoleen.
Tulonjakoa on muutettu pääomien eduksi. Näin yhteiskunnalliset voimasuhteet (talous, politiikka, tiedonvälitys ym.) ovat muuttuneet kapitalistiluokan hyväksi ja työväenluokan tappioksi. Tuo muutos pääomapiirien hyväksi on johtanut kansan ostokyvyn heikentymiseen ja sitä kautta tuotannon kysynnän vähentymiseen. Tämä on syynä toistuviin talouden taantumiin ja jatkuvaan joukkotyöttömyyteen. Yhteiskunnallista varallisuutta, joka on kansan työllä koottua, on jo siirretty alhaisin hinnoin yksityisille yhtiöille ja muille voitontavoittelijoille. Ktp vaatii niitä palautettavaksi yhteiskunnan käyttöön ja omaisuudeksi.
5. Oikeus työhön ja toimeentuloon on jokaisen kansalaisen perusoikeus
Työ on yhteiskunnallisen hyvinvoinnin perusta, tavoitteena tulee olla täystyöllisyys. Työllisyyden lisäämiseksi ovat merkittävässä asemassa investoinnit tuotantovälineisiin ja muihin tuotannon edellytyksiin. EU on avannut rajat pääomien vapaalle liikkumiselle. Kapitalistit siirtävät tuotantoa maihin, joissa ne palkkatason alhaisuuden ja muiden syiden takia saavat suuremmat voitot. Työpaikat Suomessa vähenevät ja työttömyys lisääntyy. Ktp vaatii, että tuotannon siirrot ulkomaille on estettävä ja pääomien maastavienti on tehtävä luvanvaraiseksi.
Kapitalistit valittavat työvoimapulaa ja vaativat työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Vaatimuksille ei ole todellista pohjaa. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työllisyyskatsauksen mukaan työvoimatoimistoissa oli 2021 heinäkuun lopussa 636 000 työhakijaa. Laajan työttömyyden luvuilla mitattu työttömien määrä oli lähes 450 000 ja todellinen työttömyysaste 15 prosenttia. Suurta työttömien määrää vähätellään ja peitellään tilastokikkailulla. EU:n tilastointikäytäntöön vedoten mm. Tilastokeskuksen tilastoissa isoa osaa työttömiä työnhakijoita ei merkitä työttömiksi.
Perustuslakiin on palautettava siitä vuonna 2000 poistettu kohta, joka määritteli kansalaisten työvoiman olevan valtiovallan erikoisessa suojeluksessa ja valtiovallan tehtävä oli tarvittaessa järjestää kansalaisille työtä. Nykyinen perustuslain määritelmä ei velvoita valtiovaltaa työn järjestämisessä.
Tukityö on tarkoitettu työttömien työelämään palaamisen helpottamiseksi. Tukityöllistämisen tulee olla täysipäiväistä 8 tuntia/päivä työntekijän niin halutessa. Tukityössä tulee työnantajalla olla velvoite maksaa oma osuutensa niin, että palkkaus vastaa vähintään työehtosopimuksessa sovittua tasoa. Työharjoittelusta tulee maksaa vähintään työehtosopimuksen mukainen palkka. Tukityöllistetyille ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa oleville on matkat korvattava todellisten kulujen mukaan.
Työvoimakoulutusta tulee uudistaa ja laajentaa:
• Työvoimakoulutus on tehtävä yhteiskunnan omana toimintana, konsulttiyritysten käyttö koulutuksessa on lopetettava.
• Työttömien koulutus suunnattava siten, että se hyödyttää ammatillisia valmiuksia.
• Työvoimakoulutuksen työharjoittelu on saatava palkalliseksi sekä työssäoloa vastaavaksi työttömyyskorvauksen työssäoloehtoa määriteltäessä.
• Ammattiin syventävästä tai ammatin vaihtoon liittyvän koulutuksen ajalta on turvattava taloudelliset edellytykset esimerkiksi riittävällä opintorahalla.
Julkiset investoinnit tärkeiksi kohteiksi työllisyyden hoidossa:
• Kohteita ovat mm. julkisten rakennusten korjaukset, kuten kosteus- ja homevauriot.
• Koulujen, kirjastojen, terveyskeskusten ja julkisten rakennusten tai niiden lisätilojen rakentaminen.
• Kuntien asuntorakentaminen.
• Perusliikenneväylien rakentaminen ja kunnostaminen.
• Paikallisteiden kunnostaminen.
Kuntien oma palvelutuotanto on turvattava
Kuntapalveluja tulee kehittää työllisyyden ja palveluiden parantamiseksi. Kuntapalvelujen merkitys kuntalaisille on yhteiskunnallisten palvelujen saannin lisäksi turvatumman työpaikan tarjoaminen palvelualan työntekijöille.
Kuntapalvelut tuleekin säilyttää suorana kunnan tarjoamana palveluna kuntaan työsuhteessa olevalla henkilöstöllä. Tämä edellyttää jo paikoin alkaneen yksityistämisen välitöntä lopettamista ja palvelutoimintojen palauttamista kunnan tehtäviksi. Erityisesti kunnan peruspalveluiden, kuten terveydenhoidon, vanhustenhoivan, päiväkotitoiminnan ja koulutuksen tulee olla hoidettu kunnan omalla henkilöstöllä.
Valtion on kehitettävä postipalvelujen saanti kuntia ja kuntalaisia palvelevana toimintana. Postipalvelujen heikentäminen on lopetettava. Sen sijaan postitoimipisteitä tulee lisätä. Postitoimiala on kokonaisuudessaan otettava valtion haltuun, eikä sen tarvitse tuottaa voittoa.
6. Ammattiyhdistysliike irti tuhoavasta EU-politiikasta
Työtätekevien tavoitteiden ajaminen edellyttää voimakasta ja periaatteellista ammattiyhdistysliikettä. Tällä hetkellä ay-liike on sen johdossa olevien sosialidemokraattien ja vasemmistoliittolaisten johdolla sidottu kapitalistien ja eliitin hyväksymään EU-politiikkaan ja siten porvarillisen talouspolitiikan vangiksi. Tämä näkyy mm. työtulojen kansantulo-osuuden painumisena historiallisen alhaiselle tasolle.
Työpaikoilla on yli- ja ilmaistyö lisääntynyt ja kokoaikatyötä tekevien työaika on käytännössä pidentynyt ja työtahti kiristynyt. Samalla yhä pienempi osa työssäkäyvistä on säännöllisessä kokoaikatyössä. Suuri osa on osa-aikatöissä, määräaikaisissa työsuhteissa tai muissa pätkätöissä. Kasvava joukko työväestöä joutuu elämään epämääräisillä pätkätöillä, jotka eivät turvaa edes minimitoimeentuloa.
Työnantajat vaativat yhä voimakkaammin paikallisen sopimusjärjestelmän käyttöönottoa, kapitalisteille edullisten työehtosopimusjoustojen lisäämistä, eläkeiän nostamista, työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja työn hakemisen ja vastaanoton pakollisuutta työttömyyskorvausten menettämisen uhalla. Ay-liikkeen johto myötäilee kapitalistien ja maan johtavan poliittisen eliitin tavoitteita. Ktp ei hyväksy ay-johdon toimia. Kaikissa työelämään liittyvissä ratkaisuissa on oltava ay-liikkeen jäsenistön hyväksyntä. Ay-liikkeen on ajettava myös mm. työttömien ja muiden vähävaraisten toimeentulon parannuksia.
• Työnantajien pyrkimykset työpaikkojen siirtämiseksi ulkomaille on estettävä.
• Kaikkiin Suomessa työskenteleviin on sovellettava suomalaisia kyseisen alan työehtosopimuksia.
• Ktp ei hyväksy kapitalistien ja poliittisen eliitin ajamaa työperäistä maahanmuuttoa. Sillä heikennetään suomalaista palkkatasoa ja se aiheuttaa työttömyyttä suomalaisten keskuudessa.
• Työehtosopimusten yleissitovuus sopimusaloilla on säilytettävä ja sitä on laajennettava koskemaan kaikkia sopimusaloja riippumatta alan työntekijöiden määrästä. Yleissitovuus on tarpeen työntekijöiden tasa-arvoisten etujen sekä oikeuksien turvaamiseksi ja matalapalkkaryhmien syntymisen estämiseksi.
• Työttömyysturvan päivärahoja on korotettava ja karenssipäivät poistettava. Työttömyyspäivärahasta ei saa periä veroa.
• Työaikaa on lyhennettävä. Suuri työttömyys ja kiristyneen työtahdin aiheuttama työssä olevien jaksamisen heikkeneminen korostavat työajan lyhentämisen tavoitetta. Työaikalain mukaista työaikaa on lyhennettävä 35 viikkotyötuntiin ansiotasoa alentamatta.
• Kaikesta työstä on maksettava vähintään työehtosopimuksen mukainen palkka. Palkkasumma aikuiselle työntekijälle tulee olla kuukaudessa vähintään 2 200 euroa. Nollatuntisopimuksien käytöstä on päästävä eroon.
• Palkkojen ostovoiman säilymisen turvaamiseksi ne on sidottava elinkustannusindeksiin ja niitä on lisäksi korotettava työn tuottavuuden noustessa.
• Samasta työstä on maksettava sama palkka sukupuoleen katsomatta.
• Irtisanomis- ja lomautusturvaa on parannettava.
• Ikääntyvien työttömyys- ja eläketurvan heikentäminen on lopettava.
• Nuorten ja työttömien käyttö ilmaistyövoimana on estettävä.
• Työllistämistuki on suunnattava siten, että yritykset eivät voi keinotella tuella.
• Opiskeluaikaan liittyvästä työharjoittelusta tulee saada korvaus kunkin alan työehtosopimuksen mukaisena.
• Työsuojelun tasoa on nostettava. Työaikalain määräysten tulee suojella työntekijöitä ruumiillisen ja henkisen työn liialliselta rasittavuudelta.
• Lakko-oikeus on perusoikeus. Ktp hyväksy sen minkäänlaista lakko-oikeuden rajoittamista tai sen käytön rankaisemista.
7. Ammatinharjoittajien ja työtätekevien pienyrittäjien toimeentulo turvattava
Pienyritysten asema tulee turvata siirtämällä verotuksessa painopiste pienyritystoiminnalta suuryrityksille. Pienten yritysten mahdollisuutta edullisen rahoituksen saamiseksi lisättävä ja tuettava oikeudenmukaisilla yhteiskunnallisilla ratkaisuilla.
Pienyrittäjät ja ammatinharjoittajat on vapautettava arvonlisäverosta. Yritysverotus on uudistettava ja porrastettava siten, että pienyritysten verotus kevenee.
8. Työtätekevien viljelijöiden tulevaisuuden puolesta
Elintarvikkeiden hintoja on alennettava poistamalla niiltä arvonlisävero, vähentämällä välitysportaan voittoja ja tukemalla keskeisimpien elintarvikkeiden viljelyä valtion varoin. Näin voidaan turvata osaltaan kotimaisten elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotanto Suomessa.
Elintarvikehuollon jättäminen pelkästään hintakilpailun ja tuonnin varaan on edesvastuutonta politiikkaa. Laajan ympäristökatastrofin tai vaikean kansainvälisen kriisin sattuessa elintarvikkeiden riittävyys maailmalla saattaa hyvin nopeasti heikentyä. Tällaista tilannetta varten tarvitaan riittävän omavaraista ja monipuolista elintarviketuotantoa sekä varmuusvarastoja.
Elintarvikeomavaraisuuden jatkuva pienentyminen Suomessa johtaa maaseudun autioitumiseen ja elinkeinojen häviämiseen ja lisääntyvään työttömyyteen. Maataloustuotteiden vapaakaupan toteuttaminen on lyhytnäköistä, koska se johtaa Suomessa maatalouden kannattamattomuuteen ja tämän seurauksena maataloustuotteiden hintojen nousuun. Maataloustuki tulee kohdistaa pien- ja keskisuurille tiloille tilakohtaisena pinta alaan sidottuna niin, että se poistuu suurilta tiloilta.
EU:n maatalouspolitiikka on johtanut maatilojen määrän romahtamiseen kannattamattomina. Kun vuonna 1995 EU-jäsenyyden alkaessa Suomessa oli 180 000 maatilaa, nyt niitä on enää alle 40 000. Arvio on, että 2030 maatiloja olisi vain 20 000. Liittyminen EU:hun on vaikuttanut kohtalokkaasti maamme maatalouteen. EU:n vastaisessa kamppailussa työtätekevien viljelijöiden etu on liittyä työväenluokan rinnalle suuren rahan valtaa vastaan.
Suomi pitää säilyttää tavanomaisen ja luomuviljelyn erityisalueena. Ei voida sallia, että muutamien maailmanlaajuisten suuryritysten voittojen lisäämiseksi voitaisiin viljellä geenimuunneltuja raaka-aineita. Geenimuuntelun arvaamattomuus tuhoaa elinympäristöä ja viljelysmaata ja viljelijät joutuvat riiston kohteeksi, koska heidän on hankittava vuosittain patentoidut siemenet geenitekniikan suuryrityksiltä.
Työväen ja edistyksellisen osuustoimintaliikkeen elvyttäminen antaa mahdollisuuksia tuottajien ja kuluttajien yhteistoiminnan kehittämiselle niin, että välittäjäportaan voittoja voidaan alentaa tuotteiden hinnoista.
Maaseutu tulee säilyttää elävänä, siksi maaseudun peruspalveluja ei tule heikentää. Elävä maaseutu, joka tukeutuu elinvoimaisiin alue- ja paikalliskeskuksiin, turvaa tasapainoisen alueellisen kehityksen ja mahdollistaa maan kaikkien osien pitämisen asuttuna.
9. Ihmisten tasa-arvoiseen yhteiskuntaan
Kapitalistinen yhteiskunta käyttää hyväkseen ja korostaa ihmisten eroavaisuuksia. Kapitalisteille ja porvaristolle ihmisten välinen epätasa-arvo on hyödyksi, jolla synnytetään ristiriitoja ja hajaannusta työväenluokan ja sen liittolaisten kapitalismin vastaiseen taisteluun. Kapitalistien syrjivä suora toiminta voi näkyä työhönotossa, työtehtävien jaossa, palkassa, kohteluna yleensä, irtisanomisissa jne.
Yhteiskunnan rakenteita on muutettava siten, että edistetään ihmisten samanarvoisuuden toteutumista työelämässä ja yhteiskunnassa. Ihmisen syntyperään, kieleen, poliittisuuteen, uskonnollisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen liittyvä syrjintä on poistettava.
Erittäin merkittävä ja laajasti ihmisiä koskettava syrjintä on taloudellinen. Siksi on suuri huomio kiinnitettävä tulonjaon muuttamiseksi pääomalta työlle työläisen aseman kohentamiseksi.
- on varmistettava tasavertainen oikeus työhön ja luotava siihen edellytykset
- vähintään työehtosopimuksen mukainen palkkaus ja samapalkkaisuus samasta työstä
- työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi on lisättävä palkallisia perhevapaita, joilla tasataan molempien vanhempien tasapuolinen mahdollisuus vapaiden käyttöön
- kunnallista päivähoitoa on lisättävä ja kohennettava huomioiden myös vuorotyöntekijät
- kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla tulee olla rajoittamaton oikeus kokopäivähoitopaikkaan
- lasten hoitaminen kotona ei saa heikentää vanhempien eläke- ja muuta sosiaaliturvaa
10. Uudet sote-lait tuhoavat 1972 Kansanterveyslain tavoitteet ja saavutukset
Jo olemassa olevat kuntien ja sairaanhoitopiirien muodostamat terveyspalveluja tuottavat terveyskeskukset ja sairaalat pystyvät tulevaisuudessakin hoitamaan tehtävänsä. Kuntien taloudellisen taakan keventäminen edellyttää kuitenkin samaa millä on perusteltu terveyspalvelujen siirtämistä ”hyvinvointialueille” eli valtion sitoutumista maksamaan terveydenhuollon kustannukset.
Valtio ei saa siirtää minkäänlaisilla sopimuksilla terveyspalvelujen tuottamista yksityisille terveyspalvelujen tuottajille. Jo solmitut kuntien tai valtion sopimukset on purettava.
Sosiaalipuolen palvelut kuuluvat luontevasti lähelle tarvitsijoita. Kuntien on hallinnoitava ja tuotettava nämä palvelut itse, riittävillä valtionosuuksilla korvattuna.
Pelastustoimi toimii jo alueellisesti. Sen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi ei tarvita ”hyvinvointialueita”. Suunnitelmat siirtää myöhemmin muitakin yhteiskunnan toimintoja hallinnoitavaksi ”hyvinvointialueille” tulee lähidemokratian vastaisina torjua.
Ktp ei hyväksy vuoden 2023 alusta voimaan tulevaa sote-lakia, sillä se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentämistä.
10.1. Perusturva taattava, toimiva ja ilmainen terveydenhuolto turvattava
Sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentäminen on suoraa seurausta EU:n vaatimasta julkisten palvelujen avaamisesta kilpailulle, mikä edellyttää entistä suurempien hallinto- ja aluekokonaisuuksien rakentamista ja säästöihin keskittymistä. Ne heikentävät köyhien ja pienituloisten sekä syrjäseudulla asuvien terveydenhoidon saantia.
Sote-laki romuttaa vuoden 1972 kansanterveyslain lähtökohdan, joka mm. velvoittaa kunnat järjestämään asukkaiden sairaanhoidon ja mielenterveyspalvelut. Suurten palvelualueiden malli on vastoin kansanterveyslain tarkoitusta, joka edellyttää ilmaisten terveyspalvelujen olevan kaikkien kuntalaisten lähiulottuvilla. Peruslinjoiltaan esitys perustuu malliin, jossa palveluja saa se, jolla on millä maksaa.
Ktp toimii aina ja kaikkialla köyhien ja vähävaraisten puolesta. Köyhyys ei johdu siitä, ettei yhteiskunnassa ole rahaa köyhyyden poistamiseen vaan siitä, ettei hallitseva kapitalistiluokka halua poistaa köyhyyttä ja vähävaraisuutta. Kapitalistien etuja ja porvarillista politiikkaa ajavat hallitukset ja eduskunta pyrkivät kaatamaan sosiaali- ja terveyshuollon julkiset palvelut. Vähävaraisilla ja köyhillä ei kuitenkaan ole varaa yksityisiin palveluihin niiden kalleuden vuoksi. Köyhyyden poistaminen edellyttää puuttumista pääoman etuihin. Tulonjakoa on muutettava pääomalta työlle, rikkailta köyhille.
• Valtion ja kuntien on taattava kaikkien heikossa asemassa olevien kansalaisten toimeentulo ja perusturva. Perusturva tulee perustuslaissa määritellä vastaamaan toimeentulon tarpeita. Perusturvaan liittyy sosiaalinen ja terveyden turva sekä ruoan bioturvallisuus.
• On toteuttaa aikuisia koskeva perustulouudistus, jossa kuukausittainen vähimmäisperusturva on 1 300 euroa verottomana sidottuna ansiotasoindeksiin. Sairaus- ja äitiyspäiväraha, eläkkeet, työttömyysturva ja opintotuki tulee korottaa samalle tasolle ja niiden tulee vastata vähintään vähimmäisperusturvan määrää. Asumistuki ja lääkekorvaukset tulevat tämän lisäksi.
• Vammaisille kuuluvien tukien tulee olla samansuuruiset kaikissa kunnissa. Omaishoito on saatava riittävän korvauksen piiriin.
• Ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennykset tulee perua. Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki tulee korottaa 60 euroon päivässä ja ulottaa täysimääräisenä kaikkiin 16 vuotta täyttäneisiin työttömiin. Oikeus työttömyysturvaan on taattava kaikille työttömille. Työttömyyskorvauksen alkukarenssit tulee poistaa, samoin tahattomasti aiheutuneet poikkeamat työttömyyskorvaukseen liittyvissä velvoitteissa. Puolison tulot eivät saa vaikuttaa toisen puolison työmarkkinatukeen.
• Vuoden 2023 alusta poistuvan Kansanterveyslain mukainen ilmaisperiaate tulee palauttaa alkuperäistavoitteen mukaisena käyttöön lääkkeiden osalta ja hammashoito tulee saada maksuttomaksi.
• Terveydenhuollon supistussuunnitelmat ja hoidon antaminen priorisoinnin perusteella tulee torjua. Vastustamme hoidon tasoa uhkaavia säästöjä. Sairaalahoitopiirien supistamisesta, sairaaloiden lakkautuksista ja henkilökunnan keskittämisestä vain suursairaaloihin tulee luopua. Kaikille tulee taata terveys-, sairaala- ja sosiaalipalvelut oman hoidon tarpeen edellyttämällä tavalla. Näiden tulee olla yhteiskunnan antamia peruspalveluja. Terveydenhuollon yksityistäminen tulee estää.
• Terveydenhuollon väestövastuun toteutuminen ei saa merkitä neuvoloiden tai muiden olemassa olevien palveluiden lopettamista. Jokaista 8000 asukkaan aluetta kohden on perustettava kunnallinen maksuton terveysasema.
• Käytännössä myös kuntien terveyskeskukset ovat lähes luopuneet työterveydenhoidon palvelujen antamisesta ja toiminta on siirtynyt terveyspalveluja tuottavien yksityisten yritysten hoidettavaksi. Työterveyshuollon palvelujen tulee kuulua julkisten terveyspalvelujen järjestelmään.
10.2. Tukea lapsiperheille, nuorille ja opiskelijoille
Lapsiperheiden taloudellista asemaa on jatkuvasti vaikeutettu. Maamme lapsiperheiden, nuorten, opiskelijoiden ja koululaisten arkea on asumisen kalleus, työttömyys, taloudellinen ahdinko, asuntopula, perheen perustamis- ja lastenhoito-ongelmat ja julkisten palvelujen riittämättömyys.
Lapsilisät tulee kaksinkertaistaa ja porrastaa perheen varallisuuden mukaan siten, että pienituloisen lapsilisä on suurempi.
Kaikille alle kouluikäisille lapsille on taattava oikeus yhteiskunnan järjestämään kokopäivähoitoon. Koululaisille on taattava iltapäivähoitopaikka sitä tarvitseville 10 ikävuoteen saakka. Päivähoidon ja iltapäivähoidon tulee olla maksuttomia.
Opintoavustuksen tulee olla suuruudeltaan samanlainen kuin muukin perustoimeentulon turvaava tuki eli 1300 euroa kuukaudessa. Vanhempien luona asuvien tukia ja muita opintotukia tulee korottaa vastaavassa suhteessa. Opintolainojen korot eivät saa ylittää kulloinkin voimassa olevaa peruskorkoa. Opiskeluaikana korkoa ei tule periä. Yhteiskunnan on turvattava opiskelunsa päättäneille työpaikka.
10.3. Eläkkeitä ja vanhusten palveluja parannettava
On otettava tavoitteeksi toimeentulon turvaava peruseläkejärjestelmä, jolloin peruseläke on työn laadusta tai ammatista riippumatta kaikille samansuuruinen. Siirtymävaiheessa peruseläkejärjestelmään ansioeläkkeen tulee olla vähintään 60 prosenttia palkasta.
• Kaikilla 35 työssäolovuotta työelämässä olleilla tulee olla mahdollisuus siirtyä eläkkeelle.
• Eläkeikäraja tulee laskea siten, että 60-vuotiaana on mahdollisuus siirtyä täydelle eläkkeelle.
• Takuueläkkeen vähimmäismäärän on vastattava sitä perusturvaa minkä jokainen tarvitsee toimeentuloonsa eli vähintään 1300 euroa verottomana kuukaudessa. Eläkkeet tulee sitoa niiden ostovoiman turvaamiseksi indeksiin, johon 50 % vaikuttaa ansiotasoindeksi ja 50 % elinkustannusindeksi.
• Työttömyyseläkkeelle pääsyn tulee koskea kaikkia ikäluokkia ja ikäraja on alennettava 55 vuoteen.
• Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn vaikeuttamisesta tulee luopua.
• Eläke- ja sosiaaliturvan tulee karttua työttömyysaikana, lapsia kotona hoidettaessa ja peruskoulun jälkeisen koulutuksen aikana.
• Eläkevarojen automaattinen takaisinlainaus ja varojen sijoittaminen mm. pörssikeinotteluun on lopetettava ja eläkejärjestelmät on yhdenmukaistettava. Kaikki eläkkeet on siirrettävä maksettaviksi Kansaneläkelaitoksen kautta. Eläkemiljardit ja työeläkerahastot tulee siirtää yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä Kansaneläkelaitokseen ja yhteiskunnan demokraattiseen valvontaan.
• Eläkkeiden verotusta on kevennettävä ja maksamattomat indeksikorotukset tulee maksaa takautuvasti. Eläkkeelle on säädettävä eläkekatto, joka on 2800 euroa kuukaudessa.
• Nykyisin voimassa oleva vanhuspalvelulaki ei turvaa ikäihmisten oikeuksia ja hyvää hoitoa. Laissa on lähinnä tehty suosituksia esim. vanhusten laitoshoidon henkilöstömääristä. Lakia on parannettava, lähtökohtana on oltava ikäihmisten edut, ja lain on oltava velvoittava sekä turvattava ikäihmisille ihmisarvoinen hoiva.
• Vanhusten tarvitsemia sosiaalipalveluja on kehitettävä sosiaalityöntekijöiden, kodinhoitajien ja kotiavustajien ym. määrää ja käytettävissä olevia varoja lisäämällä. Valtion kunnille osoittamissa valtionosuusmäärärahoissa vanhustenhuoltoon myönnettävä osuus tulee olla selkeästi kirjattu.
• Jokaiselle laitoshoitoa haluavalle on järjestettävä hoitopaikka. Laitoshoidossa olevalla vanhuksella on oikeus päästä kotiseudun hoitolaitokseen. Puolisoilla on oikeus päästä halutessaan samaan hoitolaitokseen tai vanhainkotiin.
• Vanhoilla ihmisillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään eikä heitä saa jättää heitteille. Hoidon ja palvelujen on oltava ihmisarvoa kunnioittavaa ja siksi tarvitaan hoitohenkilöstöä riittävästi. Vanhustenhuolto on säilytettävä suorana kunnan hoitamana valtion rahoittamana peruspalveluna.
• On poistettava hyvätuloisia suosiva vapaehtoisen eläkevakuutuksen verovähennysoikeus, koska se mahdollistaa pääsyn eläkkeelle muita nuorempana, kun samanaikaisesti muilta edellytetään pitempään jatkuvaa työssäoloa.
11. Asunto kuuluu jokaiselle
Asunto on taattava jokaiselle perusturvaan liittyvänä kansalaisoikeutena. Asumisväljyyttä tulee parantaa, tavoitteena jokaiselle perheenjäsenelle oma huone. Erityisesti nuorten, opiskelijoiden ja erityisryhmien asuntotilannetta tulee parantaa.
• Asuntopulan poistamiseen tarvitaan valtion ja kuntien vuokra asuntotuotannon lisäämistä omistusasuntotuotannon vaihtoehtona.
• Vuokria on alennettava ja vuokrasäännöstely on palautettava.
• Asuntotuotantoon on lisättävä valtion ja kuntien budjettivaroja. Valtion ja pankkien asuntolainojen korot eivät saa ylittää kulloinkin voimassa olevaa peruskorkoa. Asuntolainojen laina-ajat tulee nostaa 35 vuoteen.
• Eläkeläisille, vammaisille ja erityisryhmille on saatava riittävästi valtion rahoittamia palveluasuintaloja ja muita asumismuotoja, joissa voi elää ja asua normaalisti omassa taloudessa. Itsenäisen asumisen turvaamiseksi tarvitaan monipuolisia palveluja. Vanhusten asuntotilanne on kartoitettava joka kunnassa ja ryhdyttävä toimenpiteisiin puutteellisuuksien korjaamiseksi.
12. Koulutus tasa-arvoiseksi
Yhteiskunnan kehittäminen perustuu keskeisesti tietoon, taitoon ja osaamiseen. Osaamisen turvaaminen kaikille luo perustan tasa-arvoiselle yhteiskuntakehitykselle. Kaikilla tulee olla mahdollisuudet maksuttomaan koulutukseen peruskoulusta aina korkeakouluopiskelun päättämiseen saakka.
• On luotava kaikille mahdollisuus aikuiskoulutuksen kautta kehittää ammattitaitoaan saamalla opintoajalta riittävä toimeentulo.
• Tasa-arvo edellyttää kaikille taloudellisista tai muista yhteiskunnallisista taustoista riippumatonta mahdollisuutta osallistua opiskeluun. Oppikirjojen on oltava opiskelijalle ilmaisia myös lukiossa.
• Peruskoulutuksen tulee olla samantasoinen kaikille. Oppivelvollisuustavoitteita ei saa purkaa, eikä perustaa eliittikouluja. Kunnat ja valtio eivät saa ostaa koulupalveluja tai myöntää tukea yksityisille erilliskouluille kuten Steiner-koululle ja kristillisille oppilaitoksille.
• Oppivelvollisuusiän noustua 18 vuoteen on sille varmistettava riittävä rahoitus ja turvattava nuorten ja heidän perheidensä taloudellinen selviytyminen opintorahan tai tuen avulla.
• Oppimisvaikeuksista kärsivien lasten erityisopetusta tulee laajentaa. Vammaiskoulutuksen taso on järjestettävä samantasoiseksi muun koulutuksen kanssa.
• Korkeakoulujen tutkimusresurssit eivät saa olla yksityisten tai yhtiöiden tilauksista riippuvaisia, eikä niiden omaisuutta, vaan julkisia kaikille. Tieteellinen tieto tulee olla kaikkien käytettävissä.
• On luovuttava yliopistouudistuksesta, jossa teollisuus- ja liike-elämällä on sananvalta opetusohjelmiin ja joita ne osittain rahoittavat.
• Kouluissa tulee antaa totuudenmukaista tietoa maamme työväenluokan kamppailujen historiallisesta merkityksestä.
• Rauhankasvatus on sisällytettävä opetusohjelmiin esimerkiksi teemaviikkojen avulla. Rauhankasvatus on huomioitava opettajakoulutuksessa.
• Koululaitos on erotettava kirkon holhouksesta. Elämänkatsomustieto tulee ottaa koulujen opetusohjelmaan koskemaan kaikkia lapsia. Kouluista tulee poistaa uskonnolliset aamunavaukset.
• Koulun tulee ohjata oppilaita tieteellisen ja humanistisen maailmankuvan muodostamiseen. KTP ei hyväksy tunnustuksellista uskonnon opetusta tai epähumanistista tai epätieteellistä ideologiaa.
• KTP vastustaa koulutusta koskevaasupistuslinjaa. Opettajien pakkolomautukset tulee koulutyötä vahingoittavana torjua. Peruskouluverkostoa ei saa supistaa kylä- ja lähikoulujen lakkauttamisilla.
13. Työläisten ja vähävaraisten verotusta alennettava, pääomapiirien verotusta korotettava
Verotuksen painopistettä on osana viime vuosikymmenien porvarillista talouspoliittista linjaa siirretty suuryhtiöiltä työntekijöille, pienyrityksille ja työttömyys- ja sosiaaliturvan piirissä oleville. Yhteisöverokanta (yhtiöt ja muut yhteisöt) on alennettu useaan kertaan nykyiseen 20 prosenttiin. Sen tuotto oli suurimmillaan vuonna 2007, yhteensä 7,2 miljardia euroa. Vuodelle 2020 arvioitu tuotto on enää alle 5 miljardia vaikka voitot ovat kasvaneet ennätyssuuriksi.
Välillisen verotuksen laajentaminen on merkinnyt mm. hulevesimaksun, ympäristöverojen, kiinteistöveron, sähköveron ja arvonlisäveron muodossa verotaakan lisäämistä pienituloisille. Samanaikaisesti suurituloisten verotusta on alennettu. Yhteisöverokantaa on nostettava ja pääomaverotusta kiristettävä. Suurten tulojen verotusta ei tule keventää.
• Arvonlisävero tulee poistaa elintarvikkeilta, asunnoilta ja joukkoliikenteestä.
• Kaikki sosiaaliset tuet on oltava verovapaita.
• Asumiseen kohdistettu kiinteistövero tulee poistaa. Vesi ja jätevesimaksuja ei saa käyttää välillisenä verotuksen muotona.
• Kunnallinen verotus tulee säätää progressiiviseksi, kunnallisverosta vapaa tuloraja tulee nostaa 15 600 euroon vuodessa (12 x 1 300 euroa) vuodessa ja alentaa valtion tuloveroa pienituloisilta.
• Pääomavaltaiselle korkean teknologian teollisuudelle tulee määrätä robottivero, koska uusi tekniikka lisää tuottavuutta, syö työpaikkoja ja aiheuttaen verotulojen vähenemistä.
• Suuryhtiöiden energiaverokevennyksistä tulee luopua.
• Suurituloisten pääoma- ja tuloverotusta on korotettava. Varallisuusvero on palautettava.
• Työnantajille on palautettava Kela-maksuosuus.
• Yhtiöiden tulo- ja pääomatulojen veroprosentti tulee nostaa 43 prosenttiin porrastaen vero niin, että työvoimavaltaisten pienyritysten veroprosentti ei nouse. Tukimiljardien jako teollisuudelle on lopetettava.
• Kirkollisvero tulee poistaa pienyrityksiltä ja yhteisöiltä. Valtio ja kirkko tulee erottaa toisistaan. Kirkon tulee periä omat veronsa itse.
• Verotuksen rakenteen korjaaminen siirtämällä verotusta työn verotuksesta pääoman verotukseen on perusedellytyksiä sosiaaliturvan ja eläketurvan rahoituksen turvaamisessa.
14. Koko maa on pidettävä elinkelpoisena ja asuttuna
Vuosikymmeniä voimakkaana ja vahingollisena jatkunut muuttoliike Etelä-Suomen kasvukeskuksiin on seurausta kapitalistisesta talousjärjestelmästä ja yhteiskunnalliseen suunnittelemattomuuteen perustuvasta politiikasta. Se voidaan pysäyttää koko maan elinkelpoisena pitävillä valtion ja kuntien toimenpiteillä. Tämä edellyttää harjoitetun porvaripolitiikan tilalle työväenluokan ja viljelijäväestön eduista lähtevää politiikkaa.
Keskeinen osa kansalaisten tasa-arvoa, turvallisuutta ja luonnonläheistä elämää on maan tasapainoinen kehittäminen pitämällä koko maa elinkelpoisena ja asuttuna.
Maahan tarvitaan alueiden suunnittelu- ja toteuttamisohjelma. Harvaanasuttujen alueiden kehittämiseksi on toteutettava seuraavia toimenpiteitä:
• Valtion on perustettava ja kehitettävä omaa tuotannollista toimintaa luonnonvarojen hyödyntämiseksi ja jalostamiseksi ottamalla huomioon maamme eri alueiden tasapainoinen kehittäminen.
• Työllisyyden lisäämiseen on suunnattava lisää valtion varoja. Valtion on myös tuettava kuntia taloudellisilla lisäeduilla silloin kun työpaikkoja on pystytty lisäämään niiden toimesta.
• Yhteiskunnan on huolehdittava liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien rakentamisesta maan kaikkiin osiin.
• Kunnille on lisättävä valtionapumäärärahoja peruspalvelujen kuten terveydenhoidon, vanhustenhoidon, päivähoidon, koulutuksen ja koulumatkojen kustannuksiin.
• Työmatkakustannusten vähennysoikeus verotuksessa tulee toteuttaa täysimääräisenä.
• Työtulo- ja pienyritysverotusta on kevennettävä harvaan asutuilla alueilla.
15. Joukkoliikennettä parannettava
Työmatkat joukkoliikennevälineissä sekä eläkeläisten, vammaisten, työttömien ja opiskelijoiden joukkoliikennematkat tulee saada täysin maksuttomiksi. Työmatkaliikenteen kulujen verovähennys tulee nostaa täysimääräiseksi.
• EU:n vaatimuksesta kilpailulle avattu junaliikenne on siirrettävä takaisin VR:n yksinoikeudeksi. Junaliikenne ja rataverkko tulee olla valtion omistuksessa.
• Rautatie- ja linja-autoliikenteen palvelut ovat kansalaisten peruspalveluja, jotka tulee lailla turvata kohtuuhintaisina kaikissa osissa maata.
• Sähköinen raideliikenne on ympäristölleen saasteeton ja raideliikenne poistaa maanteiden ruuhkia ja saastuttamista. Raideliikenteen kehittäminen ja uusien raideliikenneyhteyksien rakentaminen tekee tarpeettomaksi suunnitelmat rakentaa uusia moottoriteitä.
• Tavarakuljetuksia raiteilla pitkillä matkoilla tulee lisätä mm. turvallisuuden vuoksi. Ei ole taloudellisesti kannattavaa siirtää kuormia autolla etelästä pohjoiseen tai päinvastoin, kun juna vie kymmeniä autokuormia kerralla. Myös henkilöliikennettä rautateillä on kehitettävä ja lisättävä.
• Lyhyillä matkoilla lentoliikennettä tulee korvata rautatieliikenteen kehittämisellä.
• Kehittämällä julkisen liikenteen liikennöintiä ja hinnoittelua voidaan liikenteessä henkilöautomäärää vähentää merkittävästi, varsinkin suurkaupungeissa.
Vesiliikennettä tulee kehittää ympäristöystävällisenä vaihtoehtona saastuttaville liikennemuodoille. Satamatoimintoja on kehitettävä alueiden kehittymisen turvaamiseksi myös sisä-Suomeen. Satamien tulee olla yhteiskunnan omistuksessa ja valvonnassa. Satamien ahtaus- ja huolintatoimi tulee olla kuntien harjoittamaa liiketoimintaa.
16. Kulttuuri ja liikunta
Kapitalismi synnyttää kaupallista, ihmisarvoa usein alentavaa roskakulttuuria, joka rakentuu väkivallan ja sodan ihannoinnille. Se myös kohdistetaan lapsiin. Tällainen kaupallisen ja ylikansallisen massakulttuurin vyöry on torjuttava.
On edistettävä maailmankulttuurin ja kansallisen kulttuurin parhaiden perinteiden pohjalta työtätekevien itsenäistä kulttuuritoimintaa. Työväen ja muulle edistykselliselle kulttuurille on luotava nykyistä paremmat edellytykset toimia ja kehittyä.
On turvattava teattereiden, elokuvan, radion, television, kirjastojen ym. kehittäminen työväen lähtökohdista sekä työväestölle demokraattiset vaikutusmahdollisuudet niiden ohjelmistoja ja hallintoelimiä nimettäessä.
Kansalaisjärjestöjen omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukea on lisättävä. Nuorten mahdollisuuksista kehittävään kulttuuritoimintaan ja vapaa-ajanviettoon on erityisesti huolehdittava.
Kaikessa kulttuurituotannossa tulee suuntautua rauhan ja kansojen välisen ystävyyden vahvistamiseen. Koulutuksessa on lisättävä taidekasvatusta ja muuta esteettistä opetusta ja saatettava se koskemaan kaikkia kansalaisia.
Tulee myös kiinnittää huomio suomen kielen säilymiseen. Maahamme on syntynyt vierasperäisillä nimillä toimiva osakulttuuri, tuotenimet, kauppaketjut sekä teollisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee kiinnittää huomio tähän epäterveeseen kehitykseen ja käynnistää kampanja suomen kielen ja kulttuurin vahvistamiseksi. Samalla tavoin on huolehdittava ruotsin kielen, saamelaisten ja romanien kielen ja kulttuurin säilymisestä.
Liikunta eri muodoissaan on ihmiselle tärkeä elementti. Valtion ja kuntien on turvattava kansalaisille kohtuulliset liikuntapaikat keskeisille liikuntamuodoille. Liikuntapaikkoja on kehitettävä tavalliseen kuntoliikuntaan ja urheiluun soveltuvilla ratkaisuilla. Kaupalliseen kilpaurheilun tukemiseen tai niiden suorituspaikkojen rakentamiseen ei pidä laittaa yhteiskunnan varoja. Harrastuspohjalla toimivia liikunta- ja urheilujärjestöjä on tuettava taloudellisesti.
Liikunnan ja urheilun tehtävänä on ylläpitää terveyttä ja edistää terveitä elämäntapoja. On seurattava, ettei niissä käytetä suorituskykyä parantavia tai muita terveelle elämätavalle vieraita aineita. Raittiuskasvatusta ja terveitä elämätapoja on selvitettävä koulussa ja tiedotusvälineissä. Kouluihin on lisättävä liikuntatunteja. Urheilutilaisuuksissa ei saa tarjoilla eikä mainostaa alkoholia.
17. Ympäristö ja ilmasto säilytettävä elinkelpoisena
KTP:n 24. edustajakokous on hyväksynyt puolueelle Ympäristöohjelman, jossa on määritelty yksilöidympi kanta ympäristöön liittyviin asioihin. Yleisenä periaatteena on elinympäristön säilyttäminen viihtyisänä, saasteettomana ja terveyden kannalta puhtaana vaatii kansalaisten tiivistä yhteistyötä ja laajaa demokratiaa. Ktp edellyttää tekoja valtiolta, kunnilta, teollisuudelta ja suurten kiinteistöjen omistajilta asuinviihtyisyyden parantamiseksi.
Ympäristön pilaajat on saatava täysimääräisesti vastuuseen teoistaan. Teollisuutta ja liike-elämää kontrolloivia ympäristönormeja on tiukennettava. Suuntaus, jossa kotitalouksien energiaverotusta kiristetään ja samalla suuryhtiöiden energiaverotusta kevennetään, on väärää energian säästön kannalta ja lisää tulonjaon vääristymiä. Suuryhtiöiden energiaverokevennyksistä tulee luopua.
Kestävä kehitys on otettava keskeiseksi ohjenuoraksi toimintoja suunniteltaessa. Ympäristövaikutusten arviointia on lisättävä merkittävien ympäristöä muuttavien toimenpiteiden yhteydessä. Kaavoituksella ja rakennussäädöksillä on estettävä luonnon ja elinympäristön pilaantuminen. Vesialueiden rakentamattomien rantojen rakentaminen tulee kieltää rantaviivasta 100–300 metriin ulottuvalla vyöhykkeellä.
Pohjavesialueilla tielaitoksen omistamat ja yksityiset tiet tulee pitää puhtaina eikä niille tule rakentaa uusia teitä. Pohjavesivarat on pidettävä yhteiskunnallisessa omistuksessa. Keinottelijoiden ja suurten liikeyritysten maaomaisuudet tulee ottaa yhteiskunnalle. On lopetettava yhtiöiden ja keinottelijoiden maan kaavoittaminen ja siirryttävä yhteiskunnan haltuunsa hankkimien maiden kaavoittamiseen.
Jätehuollon on perustuttava mahdollisimman tarkkaan kierrätykseen. Suomen maaperään ei tule tuoda ydinjätteitä ulkomailta.
Energiaratkaisuissa on suosittava uusiutuvia energianlähteitä ja energian säästämistä. Maakaasun, joka on fossiilisista polttoaineista puhtainta, käyttöä on lisättävä, kunnes uusiutuvat energiaratkaisut ovat käyttökelpoisia. Ydinvoiman lisärakentamiseen ei ole tarvetta ja yksityiset ydinvoimalat tulee siirtää yhteiskunnan omistukseen. On suuntauduttava saasteettomien, uusiutuvien energianlähteiden käyttöönoton mahdollistavaan tieteen ja teknologian suunnitelmalliseen kehittämiseen.
18. Kansallistaminen on välttämätöntä
Talouspolitiikka on 1980-luvulta alkaen merkinnyt kiihtyvää yksityistämistä. Vielä vuonna 1990 valtion yhtiöissä oli työssä 100 000 henkilöä. Vireillä olevien suunnitelmien jälkeen valtion yritystoiminta lakkaisi lähes kokonaan.
Valtion muita toimintoja on liikelaitostettu, yhtiöitetty ja sitten yksityistetty. Kuntasektorilla on käynnistynyt vastaava suuntaus yksityistämällä mm. energialaitoksia ja linja-autoliikennettä. Julkisten toimintojen sijaan on kasvavassa määrin siirrytty ostopalveluihin.
Porvaripolitiikan johdosta yksityistäminen etenee yhä uusille aloille. Yksityistämistä pyritään laajentamaan terveys- ja sosiaalipalveluiden lisäksi kaikille kunnan ja valtion toimialoille. YLE on myynyt lähetysverkkonsa ja siirtänyt toimintojaan yksityisille yrityksille. Ylen toiminnassa yrityksille on annettu kasvava jalansija – pahimpana uhkana Yhdysvaltojen kaltainen tilanne, missä koko TV- ja radiotoiminta on muutettu yksityiseksi liiketoiminnaksi.
Yksityistettyjen yritysten parhaiden osien omistus on siirtymässä ylikansallisen pääoman käsiin, joka tekee Suomesta ”siirtomaan”.
Suuryhtiöiden, pankkien ja vakuutuslaitosten kansallistaminen on välttämättömyys yhteiskunnan demokratisoinnin ja sosialismiin siirtymisen perusteiden luomiseksi. Kapitalismi ja suurpääoman vallankäyttö on korvattava työväenluokan etuihin perustuvalla kansanvallalla ja sosialistisella politiikalla. Tämä suuri muutos vaatii toteutuakseen luonnonvarojen, perusteollisuuden ja tietoliikenneyhteyksien yhteiskunnallista omistusta.
Ktp esittää:
• Suurien maa- ja metsäomaisuuksien, puunjalostustehtaiden ja sekä kaivos- ja kaivannaisteollisuuden kansallistamista.
• Koko energiatuotannon ja energian jakelun kansallistamista. Tämä tarkoittaa käytännössä sähkön- ja lämmöntuotannon, vesivoimavarojen, öljynjalostuksen ja muun polttoainetuotannon ottamista takaisin valtion omistukseen.
• Raskaan metalli- ja kemianteollisuuden kansallistamista. Tätä vaatii jo maamme omavaraisuuden turvaaminen niin teollisessa kuin maatalouden tuotannossakin.
• Tele- ja muiden tietoliikenneyhteyksien kansallistamista. Näin turvataan sekä yksityisten kansalaisten että koko yhteiskunnan toimivuus suuryhtiöiden kriisejä ja kaappauksia vastaan.
• Maamme valtionyhtiöitä tulee vahvistaa ja luoda niille hyvät toimintamahdollisuudet laajentumiseen sekä perustaa uusille toimialoille yrityksiä.
• Valtion ja kuntien yhtiöiden myyntiä yksityisille ei voi hyväksyä missään muodossa. Posti, valtion rahalaitokset ja monet valtion yritykset ovat keskeisessä asemassa yhteiskunnan vakauteen vaikuttamassa.
• Yhteiskunnan omaisuuden yksityistäminen ja yhtiöittäminen tulee lopettaa ja palauttaa yksityistetty omaisuus kansalliseksi omaisuudeksi.
19. Edistykselliseen ja todelliseen kansanvaltaan
Kansanvalta ei voi toteutua edes siedettävällä tasolla ilman avoimuutta ja siihen liittyvää kansalaisten mahdollisuutta valita edustajiaan eri päätöksentekotasoille. Tämä on perusta, mutta se ei riitä. Sen lisäksi pitää olla mahdollisuus saada äänensä kuuluviin välittömästi ja suoraan ilman välikäsiä ja edustajia. Molemmat asiat ovat tärkeitä ja mahdollisia vaikuttamiskanavia ja -muotoja.
Suomessa hallitsee rahanvalta, jonka asemaa vahvistavat edustuksellisen demokratian puutteet. Nykyinen vaalijärjestelmämme on epädemokraattinen. Raha ratkaisee liian paljon vaalituloksen. Postiäänestykseen ja yksipäiväisiin vaaleihin siirtyminen on vahvistanut vaalien epädemokraattisuutta. Yksipäiväisyydellä vähennetään osallistumista vaaleihin. Vaalien demokraattisen valvonnan turvaamiseksi tulee torjua suunnitelmat muuttaa äänestystapa sähköisesti tapahtuvaksi.
Eduskuntavaalit tulee palauttaa kaksipäiväisiksi, toteuttaa äänestys kaikilla asuma-alueilla ja järjestää ennakkoäänestykseen demokraattinen valvonta. Vaalipiirijaolla on nostettu äänikynnystä suuria puolueita suosivaksi. Vaalilakia tulee muuttaa niin, että 190 kansanedustajan paikkaa määräytyy puolueen tai valitsijayhdistyksen vaalipiireistä saaman suhteellisen ääniosuuden mukaan. Kymmenen kansanedustajan paikkaa määräytyy puolueen tai valitsijayhdistyksen koko maassa saaman suhteellisen ääniosuuden mukaan niille puolueille ja valitsijayhdistyksille, jotka eivät saaneet vaalipiireistä kansanedustajia.
Vaaleihin osallistuville puolueille tai valitsijayhdistyksille on taattava tasavertainen oikeus esitellä tavoitteitaan televisiossa ja radiossa.
Nykyinen valtion rahoittama puoluetukijärjestelmä on purettava. On tuettava kansalaisten omaehtoista toimintaa. Kaikilla puolueilla tulee olla oikeus päästä esiintymään televisioon ja radioon muulloinkin kuin vain vaalien aikana.
Joukkotiedotusvälineet on demokratisoitava. Suuret kaupalliset lehtimonopolit on pilkottava ja paikallisradio ja televisiotoiminta sallittava vain ei-kaupallisille ohjelmien tekijöille
Eduskunnan ja kunnanvaltuustojen asemaa tulee vahvistaa vähentämällä virkamiesten vaikutusvaltaa. Presidentin vaali tulee siirtää eduskunnalle siirtymiseksi presidentti- ja hallituskeskeisestä järjestelmästä eduskuntakeskeiseen järjestelmään.
Kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia on parannettava. Korkeakouluissa, lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa ja yläasteilla päätöksenteko on demokratisoitava. Se edellyttää kouluyhteisöissä työskenteleville ja opiskeleville tasavertaista osallistumisoikeutta päätöksentekoon ja demokraattisia valintamenettelyjä.
Asuma-alueille tulee perustaa neuvostot, jotka valitaan yleisillä vaaleilla ja joille siirretään päätösvaltaa asuma-aluekohtaisissa kysymyksissä.
Myös edistyksellisessä osuustoimintaliikkeessä on eräs kansalaisten itsehallinnollisen demokratian siemen.
Kuntien valtionosuusrahoitusta tulee lisätä eikä vähentää. Lainsäädännöllä on taattava kaikille riittävät peruspalvelut. On luotava kansanäänestysjärjestelmä, jossa keskeiset yhteiskunnalliset kysymykset voidaan ratkaista kansalaisaloitteesta tai eduskunnan päätöksellä toteutettavalla kansanäänestyksellä.
Valtio on leikannut vuosia kuntien valtionosuuksia. Kuntien pitäisi tämän seurauksena korottaa veroja ja maksuja ja leikata palveluja miljardeilla. Ktp esittää valtionosuuksien merkittävää lisäämistä kunnille, vastustaa kuntien pakkoliitoksia ja yksityistämiseen tähtäävää ns. hyvinvointialueiden perustamista hallinnoimaan sote-palvelujen ja pelastustoimen tuottamista.
20. Kapitalismi hajottaa muuttoliikkeellä työväenluokkaa
Ktp ei hyväksy imperialistisen kapitalismin haluamaa ja tarvitsemaa työvoiman vapaata liikkumista.
EU:n liittymissopimuksella Suomi on sitoutunut hyväksymään pääomien, työvoiman, tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkumisen. Nämä neljä ”perusvapautta” yhdessä yhteisvaluutta euron käyttöönoton kanssa estävät Suomea noudattamasta itsenäistä talous-, raha-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Suomelta on EU-sopimuksen myötä viety itsemääräämisoikeus. Emme voi päättää työllä luodun uuden arvon käytöstä, pääomien viennistä ja tuonnista emmekä täällä tarvittavan työvoiman määrästä. Suomen talous on alistettu palvelemaan imperialistisen ja pääoman vallan unionia.
Ktp vastustaa työperäistä maahanmuuttoa, sillä se vaikeuttaa työväenliikkeen kapitalismin vastaista luokkataistelua. On tärkeää havaita, kuka muuttoliikettä tarvitsee, kuka siitä hyötyy.
Kapitalismi tarvitsee muuttoliikettä, se ei ole työväenluokan tavoite. Työvoiman vapaalla liikkuvuudella, siirtotyöläisten vaikutuksella ja suurtyöttömyydellä kapitalismi pystyy lisäämään työläisten riistoa. Tämän seurauksena palkkataso alenee ja muut työehdot heikentyvät. Kapitalistien ja ay-liikkeen johdon ajama työperäisen maahanmuuton hyväksyminen synnyttää ristiriitoja työväenluokan keskuudessa.
Imperialistinen kapitalismi synnyttää sotia ja aiheuttaa pakolaisuutta. Kansainväliset sopimukset edellyttävät myös Suomen vastaanottamaan pakolaisia, jotka ovat pakotettu etsimään suojaa sotaa ja väkivaltaa vastaan. Myös pakolaisia käytetään hyväksi polkemaan työläisten etuja ja aiheuttamalla näin ristiriitoja työväenluokan keskuuteen.
Kapitalismin synnyttämä muuttoliike heikentää työläisten ja eri kansallisuuksien välistä yhtenäisyyttä ja siksi se on vahingollista työväenluokalle ja työväenliikkeen kapitalismin vastaiselle luokkataistelulle.
Työväenluokka on kansainvälinen ja sen edut ovat yhtenäiset. Kaikkia työläisiä on kohdeltava tasa-arvoisesti työpaikoilla. Työpaikoilla on syntyperästä tai sukupuolesta riippumatta toteutettava samapalkkaisuus ja samanlaiset työehdot kaikkia työntekijöitä koskevasti.
21. Uusi suunta Suomelle – Ktp:n keskeiset poliittiset tavoitteet
• Suomi on irrotettava Euroopan Unionista.
• Nato-jäsenyys torjuttava. Naton kanssa solmittu isäntämaasopimus on sanottava irti. Suomi on pidettävä erossa kaikista sotilasliitoista.
• On luovuttava hävittäjäkoneiden ja muiden hyökkäysaseiden hankinnasta. Yhteiskunnan militarisointi tulee lopettaa.
• Kansalaisten lähettäminen Suomen rajojen ulkopuolelle sotilaallisiin tehtäviin tulee kieltää.
• Teollisuus tulee sopeuttaa raaka-aineiden luonnonmukaiseen kiertoon.
• On estettävä EU:n vaatimukset ja painostus geenimuunnellun viljelyn sallimiseksi. Suomesta gm-vapaa vyöhyke.
• Kuntien pakkoyhdistäminen on torjuttava. Valtion on turvattava nykyisten kuntien toiminta. Kuntalaisten demokraattisia oikeuksia on laajennettava eikä kavennettava.
• Eduskuntapuolueiden puoluetukijärjestelmät on purettava.
• Kansallistaminen on ajankohtaista. Kapitalismi ja suurpääoman vallankäyttö on korvattava työväenluokan etuihin perustuvalla kansanvallalla ja sosialistisella politiikalla.
Keskeiset tavoitteet kansalaisten toimeentulon parantamiseksi ja tulonjaon muuttamiseksi kansan enemmistön hyväksi:
• Työstä aikuiselle maksettavan alimman palkan tulee olla vuositasolla suuruudeltaan vähintään 26 400 euroa (12 kk x 2 200 euroa).
• Työaikaa on lyhennettävä 35 viikkotyötuntiin ansiotasoa alentamatta.
• Sosiaalipolitiikan tulee olla oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja solidaarista. Tulee toteuttaa perusturvauudistus, jossa kuukausittainen vähimmäisperusturva on 1 300 euroa verottomana sidottuna ansiotasoindeksiin.
• Opintoavustuksen tulee olla suuruudeltaan samanlainen kuin muukin perustoimeentuloa turvaava tuki eli 1 300 euroa kuukaudessa verottomana vanhempien asunnosta muuttaneille. Vanhempien luona asuvien opintotukia tulee korottaa vastaavassa suhteessa.
• On toteutettava toimeentulon turvaava peruseläkejärjestelmä, jolloin peruseläke on työn laadusta tai ammatista riippumatta kaikille samansuuruinen. Siirtymävaiheessa peruseläkejärjestelmään ansioeläkkeen tulee olla vähintään 60 prosenttia palkasta.
• Kaikilla 35 työssäolovuotta työelämässä olleilla, heidän niin halutessaan, tulee olla mahdollisuus siirtyä eläkkeelle.
• Eläkeikäraja tulee laskea siten, että 60-vuotiaana on mahdollisuus siirtyä täydelle eläkkeelle.
• Kansaneläkelaitoksesta on muodostettava kaikki eläkkeet kattava vakuutuslaitos.
• Uusien valta- ja moottoriteiden rakentamisesta tulee luopua ja raide- ja joukkoliikennettä tulee kehittää.
• On estettävä EU:n vaatimukset ja painostus geenimuunnellun viljelyn sallimiseksi.
• Kuntien pakkoyhdistäminen on torjuttava. Kuntalaisten demokraattisia oikeuksia laajennettava eikä kavennettava.
Varat yhteiskunnalliselle edistykselle ja tulonjaon muuttamiseksi saadaan mm:
• Asevarustelu on lopetettava ja varat siitä suunnattava julkisten peruspalvelujen kehittämiseen.
• Yhteisöverokanta ja pääomatulojen (osinko, korkotulot) verotus tulee nostaa 43 prosenttiin
• Pörssi ja yritysosakekaupoille tulee asettaa 22 %:n varainsiirtovero.
• Pääomien maastavientiin tulee asettaa 22 %:n varainsiirtovero sekä erikoislupa.
• Työnantajille palautettava alennettu Kela-maksuosuus.
• Varallisuusvero palautettava suurille tuloille ja omaisuuksille.
• Kunnallinen verotus on muutettava progressiiviseksi.
• Irrottautumalla EU:sta Suomi vapautuu yli 2 miljardin euron jäsenmaksuista ja muista EU-jäsenyyden aiheuttamista kuluista. Vapautuvat varat voidaan suunnata työväenluokan ihmisten elinolosuhteiden parantamiseen.