Suomi on elänyt runsaan sadan vuoden itsenäisyyden aikana kaksi demokratialta muistuttavaa hetkeä. Valmius ylläpitää työnantajan perinteistä lähes rajatonta valtaa, vaikka asein, toteutettiin ensimmäistä kertaa 13. heinäkuuta 1917 Huittisissa. Siellä työläiset pyrkivät saavuttamaan kahdeksantuntisen työpäivän lakon avulla, kun se ei lakeja
”Lakkoilemme, ettemme kuolisi ”
Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin hallituksen ajamat ”uudistukset” ovat todiste ympäri maailmaa meneillään olevasta pääoman ja sitä tukevien hallitusten yhtenäisestä kansanvastaisesta strategiasta. Ex-presidentti Hollanden ja presidentti Macronin hallitusten viime vuosina toteuttamia muutoksia työ- ja sosiaaliturvaan verrataan kansainvälisessä lehdistössä Thatcherin ”uudistuksiin” 1980-luvulla
Euroopan kommunististen ja työväenpuolueiden yhteinen lausunto
Ukrainan imperialistisen konfliktin alkamisesta on kulunut vuosi. Kriisi on yksi sosialismin kukistumisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kansoja kohdanneista traagisista seurauksista. Neuvostoliitossa yhdessä ja rauhassa eläneet sekä yhdessä kukoistaneet Ukrainan ja Venäjän kansat ovat vuodattaneet vertaan jo yhdeksän vuoden ajan. Kaikki
Ay-liikkeen johto on hylännyt pienituloiset
SAK tilaamien uusien tutkimustulosten mukaan 11 prosenttia työtätekevistä ei tule palkallaan toimeen ja on joutumassa köyhyyteen. Köyhyysriski on suurin palvelu- ja myyntityössä. Tästä huolimatta SAK:n johto ajoi kaksivuotisia työehtosopimuksia, joiden noin 6 prosentin palkankorotukset johtavat viime vuoden tavoin myös vuosina
Rauhantyö sotilasliitto Naton sisältä käsin ei ole mahdollista
Suomalaisten rauhanjärjestöjen viime vuosien toiminta on ollut lepsua ja näkymätöntä. Sama linja on näkynyt myös oikeiston ja kenraalien Nato-hankkeen tultua kaksi vuotta sitten julkisuuteen. Sotilasliiton vastaista rauhanjärjestöjen kampanjaa ei ole ollut. Ainut julkisten protestien ja mielenosoitusten järjestäjä on ollut Kommunistisen
Pakkotyössä suomalaisella vankileirillä (Osa 2)
Nestori Parkkarin kirja Suomalaisessa keskitysleirissä vv. 1940–1944 havahdutti 1950-luvun alussa suomalaisia tiedoilla, että sodan aikana oli pidetty poliittisia vankeja keskitysleireillä. Parkkari oli tuomittu 1930-luvun lapualaisfasismin aikana vankilaan. Hän oli Tammisaaren pakkotyölaitoksessa kokenut syömälakkolaisiin kohdistetut pakkotoimenpiteet sekä lapualaishenkisten vanginvartijoiden käyttämän väkivallan.
Tasa-arvoinen koulu?
“Koululaitos voisi miettiä, miksi koululaisen pitäisi siellä käydä.” Näin kommentoi somekeskustelija hiljattain. Kommentti kääntää perinteisen koulukeskustelun ylösalaisin miksi – kysymyksellä, jota ei ennen ole taidettu esittää. Tapana ennen vaaleja on ollut, että etenevän keskustelun sijasta on ollut enimmäkseen poliitikkojen pintapuhetta
Työläisnaisliikkeen historiasta Suomessa, osa 5
Työläisnaiset luokkasodassa Vuoteen 1918 mennessä Sosialidemokraattisen naisliiton toiminta oli vähentynyt merkittävästi tsarististen sortotoimien takia. Sekä liiton jäsenet että äänestäjät olivat väsyneitä jatkuviin vaalikamppailuihin, joita oli aina kun eduskunta oli taas päätetty hajottaa. Vaikka työläisnaisten edustajia pääsikin eduskuntaan, eivät mitkään näiden
Minna Canth: kapinallinen realisti (Osa 1)
Minna Canth (1844–1897) oli suuri suomalainen edistyksellinen kirjailija, joka realistisella tuotannollaan arvosteli voimakkaasti syntynyttä kapitalistista yhteiskuntaa. Canth oli ennen kaikkea naisasianainen ja taistelu naisten oikeuksien puolesta onkin läsnä valtaosassa hänen teoksistaan. Canth oli myös työväenluokan puolella, kutsuen itseään jopa sosialistiksi.
Tilastotempuilla peitetään tosiasiat
Valtion Tilastokeskus on tunnettu tilastojen rukkauksesta ja tilastomittarien muuttamisesta. Niitä on tehty useita kertoja viimeisten kolmen vuoden aikana. Tunnetuimpia rukkauksia on esimerkiksi työllisten määrä. Tilastokeskus kertoo, että ”Työllinen on henkilö, joka tutkimusviikolla on tehnyt ansiotyötä rahapalkkaa vastaan vähintään yhden tunnin