Suomen eduskunnan alainen Ulkopoliittinen instituutti Upi on ollut viime vuosina näkyvässä roolissa, kun kansalaisten mieliä on muokattu. Upin johdon ja tutkijoiden mielipiteitä on markkinoitu näkyvästi ennen kaikkea Ylen ja muun valtamedian sivuilla. Upi pääsi 2021 syksyllä ja 2022 alussa etulyöntiasemaan
Teollisuusliitto hyväksyi reaalipalkkojen alen – palkkataistelu jatkuu muissa ammattiliitoissa
Teollisuusliiton hallitus hyväksyi 5. helmikuuta teknologia- ja kemianteollisuuteen kahden vuoden työehtosopimuksen, jonka palkkaratkaisu alentaa reaalipalkkoja useilla prosenteilla. Vain yksi hallituksen jäsen jätti sopimusta koskevan eriävän mielipiteen. Jäsenäänestystä sopimuksesta ei järjestetty. Myöhemmin myös muut teollisuusliiton sopimusalat on paimennettu samaan ruotuun. Liiton
Työväen kamppailu fasismia vastaan (Osa 4)
Tammisaaren pakkotyölaitos sijaitsi Dragsvikin kasarmeilla vuosina 1918–1940. Työväenliikkeen historian eräs vaihe kertoo poliittisten vankien kamppailusta jatkuvia oikeuksien vähennyksiä, päivittäisiä uhkauksia, epäoikeudenmukaisia rangaistuksia sekä sadistisia ja väkivaltaisia kiduttajia vastaan. Voima löytyi toveruudesta Vangit tiesivät, että vankilan johto ei tule antamaan periksi,
Perestroikan loppukriisi ja Neuvostoliiton tuhoaminen
Tässä artikkelissa palataan vuoteen 1991 ja tapahtumiin Neuvostoliitossa, jotka huipentuivat 25.12.1991 Neuvostoliiton lakkauttamiseen ja maailman ensimmäisen sosialistisen valtion tuhoamiseen. Päätös lakkautumisesta tehtiin jo 8.12.1991 Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän kolmen johtajan päätöksellä. Kirjassaan ”Vallankumous ja vastavallankumous Venäjällä” Charlamenkon pariskunta kertoo kyseisistä
Venäjän sosialistinen vallankumous ja Neuvostoliiton perustaminen
Sosialistinen Neuvostotasavaltojen Liitto (SNTL) perustettiin vuonna 1922 Neuvostoliiton ensimmäisessä Neuvostojen edustajakokouksessa. SNTL muodostettiin Neuvostoliiton kansojen tasa-arvoisuuden ja vapaaehtoisuuden perustalle. Vuonna 1924 hyväksytty perustuslaki oli Neuvostoliiton ensimmäinen perustuslaki. Maailmanhistoriallinen ensimmäisen sosialistisen valtion perustaminen tapahtui 30. joulukuuta 1922. Sen toiminta perustui työväenvaltaan
“Minä vain olen äidinkieleltäni duunari”
Näin otsikossa lainattu tutkija Mari Käyhkön haastattelema yliopisto-opiskelija kuvailee äidinkieltä ja kuulluksi tulemista omalla kielellä ja äänellä. Käyhkö on tutkinut työläistaustaisten naisten kokemuksia yliopistossa. Heidän opiskeluaan siellä varjostaa usein ulkopuolisuus. On kuin olisi vieraassa paikassa, missä puhutaan oudoin käsittein. Sukupuoli
Työläisnaisliikkeen historiasta Suomessa, osa 3
Sosialidemokraattinen naisliitto alkaa toimia Suomen työläisnaisten liitto perustettiin vuonna 1900 Suomen työväenpuolueen rinnalle. Liitto vaihtui vuonna 1906 Suomen sosialidemokraattiseksi naisliitoksi, ja toimi tällä nimellä lopun aikaansa. Liiton ohjelma piti sisällään monia naisliikkeessä jo aiemmin esillä olleita kysymyksiä, mutta pyrki suhtautumaan
Pienituloisuus ja hoivapaikkojen puute eläkeläisten riesana
Tammikuun alussa tapahtunut työeläkkeiden noin 7 prosentin indeksikorotus on vain hetkellinen taloudellinen apu eläkeläisten arjessa. Kun inflaatio on ennätyksellisellä 10 prosentin tasolla ja hintojen nousu on suurinta energian ja ruoan kohdalla, eivät perusongelmat muutu miksikään. Eläkeläisten valtaosa kärsii indeksikorotusten jälkeenkin
Suomen työväen vallankumouksen merkitys
Tammikuun 28. päivänä tulee kuluneeksi 105 vuotta Suomen työväen vallankumouksesta. Porvarit pyrkivät kaikin keinoin vääristelemään tuota suurta tapahtumaa, tai mieluiten jopa painamaan sen kokonaan unohduksiin. Työläisten on kuitenkin tunnettava oma historiansa. Vuonna 1918 Suomen työtätekevä kansa nousi sankarillisesti vallankumoukseen puolustamaan
Sotauho on jo kiehumispisteessä
Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta johtaa Suomen ulkopolitiikkaa. Se kokoontuu nykyisen käytännön mukaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin johtamana yhteisenä kokouksena (TP-UTVA). TP-UTVAn puheenjohtaja on presidentti Sauli Niinistö. Siihen kuuluvat pääministeri Sanna Marin, ulkoasiainministeri Pekka Haavisto, puolustusministeri Antti