Me kommunistit kannatamme marxismi-leninismiä. Mutta mitä ovat marxismi ja leninismi? Esittelen tässä artikkelissa lyhyesti noiden tärkeiden käsitteiden merkitystä. Kyse ei ole pelkästään termien etymologiasta, vaan aatteesta ja mitä se pitää sisällään.
Erityisesti niiden, jotka vasta tutustuvat kommunismiin, olisi hyvä lukea myös artikkelini “Mitä ovat sosialismi ja kommunismi?” (TKS 12/17) ja “Proletariaatin diktatuurista” (TKS 11/16). Molemmat löytyvät Ktp:n nettisivuilta.
Kapitalistit yrittävät sekoittaa asiat täysin
Kapitalistit ja heidän apulaisensa toistavat vuodesta toiseen, että “marxismi on kuollut ja kuopattu”. Siitä huolimatta Marx ja Lenin tuntuvat olevan edelleen kaikkien huulilla. Obaman tultua USA:n presidentiksi talouslehti Forbes kirjoitti 26.7.2012, että “Obaman talouspoliittinen ohjelma on otettu suoraan Marxismi-Leninismin opeista”.
Myös USA:n nykypresidenttiä Joe Bidenia on syytetty marxilaiseksi, kuten myös Iso-Britannian Labour-puolueen Jeremy Corbynia. Edes Donald Trump ei ole säästynyt tältä, vaan häntä on jatkuvasti nimitetty leninistiksi. Washington Post kirjoitti 1.11.2020 “Ymmärtääkseen Trumpin puoluetta on katsottava Leniniin… Nykyinen Republikaani-puolue muistuttaa Marxilais-Leniniläisiä vastineitaan”.
Kansainvälinen kapitalistinen media tuottaa yhtenä vyörynä tuon kaltaista täysin älytöntä tekstiä ja se rantautuu Suomeen. Mutta kyllä Suomenkin kapitalistit osaavat sekoittaa ihmisten päitä. Esim. vasemmistoliittoa nimitetään usein “marxilaiseksi” ja vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula kutsuu itseään kommunistiksi ja ’lähes anarkistiksi’. Iltasanomat kirjoittaa, että jopa “Sanna Marin rinnastettiin kokoomusnuorten iltamissa Marxiin ja Leniniin”. Ei siis ihme jos kansalle on täysin epäselvää mitä marxismi ja leninismi oikeasti ovat.
Marxismi: tieteellinen sosialismi
Sosialismi tarkoittaa aatetta, joka pyrkii perustamaan yhteiskunnan ilman luokkaeroja ja jossa tuotantovälineet kuten tehtaat, viljelykset, pankit ym. ovat yhteiskunnan eikä yksityisten omistuksessa. Karl Marx ja Friedrich Engels eivät keksineet sosialismia, mutta he asettivat sen ensikertaa tieteelliselle perustalle.
Marxin ja Engelsin edeltäjiä kutsutaan ’utopisteiksi’, koska he suunnittelivat ihanneyhteiskuntia eli utopioita.
Utopistien suunnitelmat perustuivat usein moralistiseen suuttumukseen kapitalismin kurjuutta vastaan. Marx ja Engels sen sijaan tajusivat, että utopistien hyvät aikomukset ja haaveet eivät riitä, on todella ymmärrettävä mikä määrää yhteiskunnan kehitystä ja miten siihen voidaan vaikuttaa. He ottivat tavoitteekseen nostaa sosialismin pelkästä utopiasta tieteelliseksi.
Dialektinen materialismi
Marx ja Engels ymmärsivät hyvin filosofiaa. He löysivät tarvitsemansa työkalun erityisesti Hegelin kehittämästä dialektisesta filosofiasta. Saatuaan vaikutteita Feuerbachin materialistisesta kritiikistä Marx ja Engels ns. ’käänsivät Hegelin metodin oikein päin’, poistaen sen idealistisen ulkokuoren, mutta säilyttäen sen dialektisen metodin.
Dialektiikka on kehityksen filosofiaa. Se näkee, että kaikki on liikkeessä, kehityksessä, keskinäisessä yhteydessä. Marx ja Engels huomasivat, että dialektiset kehityslait vaikuttavat luonnossa sekä ajattelussa, mutta myös ihmisyhteiskunnassa. Marx ja Engels selvittivät, että yhteiskunnan kehityksen periaatteet ovat pohjimmiltaan taloudellisia. Se miten yhteiskunta tuottaa tarvittavan elantonsa määrittää lopulta yhteiskunnan luokat, poliittisen rakenteen ja jopa siitä kohoavan kulttuurin, taiteen, poliittiset aatteet, valtiomuodon ja lait.
Taloustiede
Marxin mestariteos on Pääoma, jossa hän analysoi tarkasti kapitalistista taloutta. Hän jatkoi sitä työtä, jota erityisesti Adam Smith ja David Ricardo olivat jo alkaneet. Marx ratkaisi edeltäjiään vaivanneet ongelmat ja teki tarvittavat johtopäätökset. Hän osoitti, että kapitalismi perustuu työläisten riistoon ja on kriisiytyvä kestämätön järjestelmä.
Kapitalismi kehittää tuotantovälineitä (koneita, menetelmiä, tiedettä jne.) vielä nopeammin kuin aikaisemmat järjestelmät, mutta lopulta tuo kehitys kääntyy kapitalismia vastaan.
Syntyy ylituotannon kriisejä, konkursseja, varallisuuden ja tavaran paljous johtaa massojen köyhyyteen, kodittomuuteen, työttömyyteen ja kurjuuteen. Marx ennusti kriisien pahenevan ja hän oli oikeassa. 2008 globaali finanssikriisi ja nykyinen taantuma ovat paljon pahempia ja laajempia kuin mikään mitä Marx koskaan näki. Marx osoitti pitävästi että ongelma johtuu kapitalismin perimmäisestä luonteesta, eikä sitä voida korjata muuten kuin luopumalla koko kapitalismista.
Vallankumous
Kapitalismi synnyttää itse kaikki edellytykset omaan tuhoonsa. Se kehitti suuresti tuotantovoimia, synnytti työväenluokan ja kapitalismin kriisin.
Työväenluokka kehittyy poliittiseksi voimaksi ja alkaa taistella etujensa puolesta. Kapitalismin joutuessa lopulliseen kriisiin työväenluokka ottaa vallan itselleen ja alkaa rakentaa sosialismia ja kommunismia.
Marxismi on eheä teoreettinen kokonaisuus, johon kuuluu taloustiede, tieteellisen sosialismin teoria, oppi työväenluokan vallankumouksesta ja ne kaikki nivoutuvat yhteen ja kumpuavat dialektisesta materialismista.
Leninismi: nykyajan marxilaisuutta
Teoksessaan Leninismin perusteista J. V. Stalin kirjoitti: “Leninismi on imperialismin ja proletaarisen vallankumouksen ajan marxilaisuutta. Täsmälleen sanoen: leninismi on yleensä proletariaatin vallankumouksen teoria ja taktiikka, erikoisesti proletariaatin diktatuurin teoria ja taktiikka.”
Leninismi on marxilaisuutta aikana, jolloin kapitalismi ja työväenluokka ovat jo suuresti kehittyneet. Marxin ja Engelsin elinaikana oli vain yksi työväen vallankumous (Pariisin Kommuuni) sekä lukuisia porvarillisia vallankumouksia – se oli aikaa jolloin enimmäkseen vasta valmistauduttiin työväenluokan vallankumouksiin.
Lenin toimi aikana, jolloin tapahtui ensimmäinen suuri proletaaristen vallankumousten aalto: 1917 Venäjällä, 1918 Suomessa, 1919 Unkarissa, 1918-23 Saksassa jne. Myös porvarillisissa vallankumouksissa ja liikehtimissä työläisillä oli aikaisemmasta poiketen usein johtava merkitys.
Tuon takia marxismin täytyi kehittyä, ilmaantui uusia kysymyksiä, jotka vaativat ratkaisua ja teoriaa oli sovellettava käytäntöön.
Imperialismi
Kapitalismi kehittyi viimeiseen vaiheeseensa, imperialismiin. Se tarkoittaa kansainvälistä kapitalismia, missä hallitsevat ylikansalliset jättiyritykset ja pankeilla on aivan ratkaiseva merkitys.
Lenin kirjoitti kuuluisan selvityksensä tästä teoksessaan Imperialismi, kapitalismin korkein vaihe. Hän selitti, että koko maailma on nyt jaettu eri kapitalistiblokkien ja ryhmien kesken. Nuo ryhmät sotivat keskenään markkinoista, luonnonvaroista ja halpatyövoimasta. Imperialismi on kehittynyt täyteen mittaansa ja kriisiytynyt aivan Leninin ennustamalla tavalla.
Koska kapitalismi kasvoi viimeiseen vaiheeseensa, jota ei vielä Marxin aikana ollut olemassa, oli aivan välttämätöntä, että Lenin kehitti teoriaa vastaamaan nykyajan olosuhteita.
Etujoukkopuolue
Leninismi on proletariaatin vallankumouksen teoria ja taktiikka. Noista asioista Lenin kirjoittaa erityisesti teoksissaan Mitä on tehtävä? ja “Vasemmistolaisuus” lastentautina kommunismissa. Lenin osoitti, että luokkatietoisuus ja vallankumouksellinen liike ei synny automaattisesti vaan ainoastaan järjestäytymisen ja opettelemisen tuloksena.
Tietoisimmat ja aktiivisimmat työläiset muodostavat ns. etujoukon. He pyrkivät ohjaamaan muuta liikettä ja osoittamaan oikean suunnan. Tuon etujoukon muodostavat juuri kommunistit. He eivät opiskele poliittista teoriaa tai osallistu luokkataisteluun vain satunnaisesti, vaan heille se on jokapäiväistä työtä. Suuret joukot nousevat vallankumoukseen kun syntyy vallankumouksellinen tilanne, mutta sitä ennen ovat kommunistit työskennelleet taukoamatta, valmistaakseen parhaansa mukaan työväenliikettä taisteluun.
Etujoukko on riippuvainen työväen suurista joukoista. Ilman niitä se ei pysty vallankumousta tekemään. Mutta joukotkin tarvitsevat taitavaa etujoukkoa. Etujoukkoon kuuluminen ei ole kenenkään synnynnäinen etuoikeus eikä kukaan voi vain julistautua kuuluvansa siihen. Etujoukkoa ovat ne tietoiset, ahkerat työläiset, jotka johtavat vallankumousta. Marx ja Engels kirjoittivat tästä jo mm. Kommunistisen puolueen manifestissa, mutta Lenin kehitti heidän teoriaansa edelleen.
Neuvostot
Leninismi on proletariaatin diktatuurin, eli työväenvallan teoria ja taktiikka. Leninin johtama bolshevikkipuolue ensimmäisenä maailmassa suoritti onnistuneen sosialistisen vallankumouksen. Lenin eritteli miksi he onnistuivat ja mitä heidän kokemuksistaan voidaan oppia. Eräs tärkeä ilmiö olivat neuvostot, eli työläisten ja talonpoikien muodostamat elimet.
Vallankumouksellisessa tilanteessa neuvostoja ilmaantui kaikkiin asutuskeskuksiin. Ne kokoontuivat keskustelemaan poliittisesta tilanteesta, hoitamaan paikallisia ongelmia. Neuvostojen yhteyteen perustettiin vallankumouskomiteoita ja lopulta niistä kehittyi vallankumouksen väline ja uusi työläisten valtio eli Neuvostoliitto.
Työkansan Sanomat 3/2021