Tämän vuoden maaliskuun 5. päivänä on kulunut 150 vuotta puolalais-saksalaisen vasemmistopoliitikon, kommunisti Rosa Luxemburgin syntymästä. Hän syntyi 5. maaliskuuta 1871 Puolassa, lähellä nykyistä Lublinia. Meille jälkipolville Rosa Luxemburg on tunnettu ja arvostettu vallankumouksellinen ja kommunisti.
Sosialistisena filosofina Rosa Luxemburg oli yhdessä Karl Liebknechtin kanssa perustamassa vallankumouksellista marxilaista ryhmää. Siitä muodostui 1. tammikuuta 1919 perustettu Saksan kommunistinen puolue (KPD).
Rosa Luxemburgin elämä päättyi Saksan vallankumouksen jälkiselvittelyssä oikeistolaisten sosiaalidemokraattien, noskelaisten, vuoden 1919 tammikuun 15. päivänä Berliinissä järjestämään murhaan.
Opiskelu Sveitsissä
Luxemburg pakeni Puolasta uhkaavaa pidätystään Sveitsiin, missä hän opiskeli muun muassa Zürichin yliopistossa. Zürichin yliopisto oli tuohon aikaan tunnettu vallankumouksellisten opiskelupaikkana, sillä siellä oli opiskelemassa useita kotimaastaan karkotettuja sosialisteja. Moniin heistä voimme tutustua työväenliikkeen historian sivuilla.
Luxemburg tutustui yliopistoaikanaan sosialistisiin vaikuttajiin kuten Anatoli Lunatsarskiin ja Leo Jogichesiin. Hän väitteli vuonna 1897 Zürichissä tohtoriksi tutkimuksellaan Polens Industrielle Entwicklung (Puolan teollinen kehitys).
Luxemburg perusti vuonna 1893 yhdessä Leo Joghesin ja Julian Marchlewskin kanssa Srawa Robotnicza lehden (Työläisen asia). Lehti vastusti puolalaisen sosialistipuolueen PPS:n nationalismia. Näihin aikoihin hän edusti käsitystä, että Puola voi itsenäistyä vain ja ainoastaan sen jälkeen kuin Saksassa, Itävalta-Unkarissa ja Venäjällä tehdään vallankumous. Luxemburg piti kuitenkin kapitalismin vastaista taistelua itsenäisyyttä tärkeämpänä.
Keskustelua vallankumouksen tiestä
Jälkipolvet ovat joissain yhteyksissä vääristelleet Luxemburgin ajatuksia ja paisuttaneet, tai paremminkin kehittäneet olemattomasta oppiriidan muka Leninin ja hänen välille. Tarkemmin tarkastellen kyse ei ollut muusta kuin heidän erilaisista katsomuksista miten vallankumouksellisella tiellä tulisi edetä.
Hiuksen hieno ero oli siinä, että Lenin katsoi kansallisen vapautusliikehdinnän sosialismin esiasteeksi ja sen vuoksi tuettavaksi. Luxemburg oli sitä mieltä, että kansojen itsemääräämisoikeus saattoi toteutua vasta sen jälkeen kun monarkia ja kapitalismi on voitettu koko Euroopassa.
Sinänsä mistään Leninin ja Luxemburgin välisestä riidasta, kuten meille nykyisin joissain yhteyksissä yritetään syöttää, ei ollut kyse. Asian voinee tarkistaa vaikkapa tutkimalla Leninin koottuja teoksia ja katsomalla sieltä mitä Lenin kulloinkin kirjoittaa Rosa Luxemburgista.
Kommunistisen puolueen perustaminen
Rosa Luxemburg perusti yhdessä Karl Liebknechtin kanssa Saksan sosiaalidemokraattisesta puolueesta erillisen internationalistisen ryhmän. Ryhmästä muodostui vuonna 1915 Spartakistiliitto, jonka perustajat muodostivat Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) vasemmiston.
Myöhemmin Spartakistiliitosta muodostui itsenäinen sosiaalidemokraattinen puolue (UPSD). Siitä syntyi kehityksen myötä Saksan kommunistinen Puolue (KPD).
Luxemburg ja Liebknecht pidätettiin 1. toukokuuta 1916 spartakistiliigan organisoiman sodanvastaisen mielenosoituksen jälkeen. Saman vuoden kesäkuun 28. päivänä heidät kummatkin tuomittiin kahden vuoden vankeusrangaistukseen valtiopetoksesta.
Vankilassa ollessaan Luxemburg kirjoitti useita erilaisia artikkeleita. Vaikka hän arvosteli jonkin verran bolshevikkien toimintaa, hän pysyi koko ajan uskollisena Leninin tukijana ja bolshevikkien kannattajana.
Saksan vallankumous
Vuoden 1918 lopulla Saksassa puhkesi vallankumous. Luxemburg oli vallankumouksessa aktiivisesti mukana, vaikka hän olikin vastustanut ns. spartakistikapinaa. Hän piti sitä liian uhkarohkeana yrityksenä. Luxemburg oli myös eri mieltä kommunistisen puolueen perustamisen ajoituksesta. Hänestä puolueen perustaminen 1. tammikuuta 1919 oli ennenaikaista.
Kuitenkin mielipiteistään huolimatta Luxemburg oli täysillä mukana perustamassa puoluetta. Hän esimerkiksi luonnosteli Saksan kommunistisen puolueen ensimmäisen ohjelman. Mainittakoon vielä, että hän oli yhdessä Liebknechtin kanssa perustetun kommunistisen puolueen johtava voima.
Sosiaalidemokraattisen puolueen oikeistolaiset voimat eivät katsoneet hyvällä silmällä Rosa Luxemburgia saatikka Karl Liebknechtiä.
Niinpä hallitsevaa valtaa käsissään pitäneen Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen oikeistolaisen puoluejohtajan Friedrich Ebertin ja puolustusministeri (myös oikeistososiaalidemokraatti) Gustav Nosken käskystä sotaveteraaneista koostuneet vapaajoukot (Freikorps) kukistivat marxilaisen spartakistikapinan ja surmasivat sen johtajat Luxemburgin ja Liebknechtin.
Ääritaantumuksellinen Freikops kuulusteli ja pahoinpiteli 15. tammikuuta 1919 Berliinissä molempia ennen murhaamista.
Tulkoon vielä mainittua, että suomalainen vasemmistolainen työväenliike piti 1920-luvulla useina tammikuisina iltoina niin kutsuttuja kolmen ällän juhlia. Juhlan nimi muodostui sanoista Lenin-Luxemburg-Liebknech. Kyse oli heidän muistokseen pidetyistä tilaisuuksista.
Berliinin poliisi hajotti tämän vuoden tammikuun 15. päivänä koronapandemian torjunnan varjolla berliiniläisten Luxemburgin ja Liebknechtin haudalle järjestämän perinteisen tilaisuuden. Vallankumouksellisten ja kommunistien vaino ei ole laantunut mihinkään sitten Rosa Luxemburgin päivien.
Timo Kangasmaa
Työkansan Sanomat 3/2021
Mulla oli kaveri joka oli antanut moottoripurjehtijalleen nimeksi Rosa Luxemburg.