Vuonna 1856 australialaiset työläiset päättivät perustaa työväen juhlapäivän, jolloin lakon avulla vaadittaisiin 8-tuntista työpäivää. Päiväksi valittiin huhtikuun 21. Ajatus levisi pikkuhiljaa myös muihin maihin. Amerikassa 8-tuntisen työpäivän juhlaa vietettiin lakkoilemalla useita kertoja 1880-luvulla. Vuonna 1890 Kansainvälinen työläiskongressi (josta kehittyi ns.
Eduskuntavaalien tulos kertoo oikeiston etenemisestä
Huhtikuun 2. päivän eduskuntavaalit käytiin oikeistovoimien ehdoilla ja vaalien tulos oli ennalta tehtyjen mielipidekyselyjen mukainen. Ei siis mitään yllättävää, mutta paljonkin sellaista uutta, mistä kommunistien on osattava tehdä oikeat johtopäätökset. Vaalit jakoivat eduskuntapuolueet kahteen ryhmään. Kolme isoa Nato-puoluetta voitti, pienemmät
Työläisnaisliikkeen historiasta Suomessa, osa 6
Heti luokkasodan jälkeen Luokkasodan aikana naisliiton toiminta oli jäätynyt täysin. Vallankumous ja sota olivat aiheuttaneet tilanteen, jossa järjestöiltä ja työväenliikkeeltä olisi vaadittu sellaista aktiivisuutta ja yhtenäisyyttä, johon naisliitto kokonaisuudessaan ei yltänyt. Naisia oli tietysti osallistunut taisteluun, mutta ne naiset, jotka
Minna Canth: kapinallinen realisti (Osa 2)
Minna Canth (1844–1897) oli suuri suomalainen edistyksellinen kirjailija, joka realistisella tuotannollaan arvosteli voimakkaasti syntynyttä kapitalistista yhteiskuntaa. Canth oli ennen kaikkea naisasianainen ja taistelu naisten oikeuksien puolesta onkin läsnä valtaosassa hänen teoksistaan. Canth oli myös työväenluokan puolella, kutsuen itseään jopa sosialistiksi.
Ranskan vallankumous ja Pariisin kommuuni
Ihmiskunnan historiassa tapahtui 18.3.1871 ensimmäisen kerran, kun työväestöllä oli käsissään hetki valtiollista valtaa. Pariisin kommuuni syntyi alkuvoimaisesti ja vallankumouksellisten joukkojen voimalla, kun Ranskaa koetteli voimakas kapitalistinen kriisi. Työttömyys koetteli Ranskassa työväestöä. Maa kärsi Saksaa vastaan käytävän sodan seurauksista. Voimakas tyytymättömyys
Imperialistiset sodat ja työväenliike (Osa 2)
Kapitalismin vallitessa ei pystytä reformien politiikalla tasapainottamaan eri maiden taloudellista kehitystä. Yritykset häiriintyneen tasapainon palauttamiseksi synnyttävät kriisit taloudessa ja sodat politiikassa. Siksi valtioiden ja suurten kapitalististen monopolien kesken syntyy väliaikaisia sopimuksia. Euroopan Unionin muodostaminen on esimerkki tällaisesta sopimuksesta. Mistä on
Kaksi Suomen demokratian hetkeä
Suomi on elänyt runsaan sadan vuoden itsenäisyyden aikana kaksi demokratialta muistuttavaa hetkeä. Valmius ylläpitää työnantajan perinteistä lähes rajatonta valtaa, vaikka asein, toteutettiin ensimmäistä kertaa 13. heinäkuuta 1917 Huittisissa. Siellä työläiset pyrkivät saavuttamaan kahdeksantuntisen työpäivän lakon avulla, kun se ei lakeja
”Lakkoilemme, ettemme kuolisi ”
Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin hallituksen ajamat ”uudistukset” ovat todiste ympäri maailmaa meneillään olevasta pääoman ja sitä tukevien hallitusten yhtenäisestä kansanvastaisesta strategiasta. Ex-presidentti Hollanden ja presidentti Macronin hallitusten viime vuosina toteuttamia muutoksia työ- ja sosiaaliturvaan verrataan kansainvälisessä lehdistössä Thatcherin ”uudistuksiin” 1980-luvulla
Euroopan kommunististen ja työväenpuolueiden yhteinen lausunto
Ukrainan imperialistisen konfliktin alkamisesta on kulunut vuosi. Kriisi on yksi sosialismin kukistumisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kansoja kohdanneista traagisista seurauksista. Neuvostoliitossa yhdessä ja rauhassa eläneet sekä yhdessä kukoistaneet Ukrainan ja Venäjän kansat ovat vuodattaneet vertaan jo yhdeksän vuoden ajan. Kaikki
Ay-liikkeen johto on hylännyt pienituloiset
SAK tilaamien uusien tutkimustulosten mukaan 11 prosenttia työtätekevistä ei tule palkallaan toimeen ja on joutumassa köyhyyteen. Köyhyysriski on suurin palvelu- ja myyntityössä. Tästä huolimatta SAK:n johto ajoi kaksivuotisia työehtosopimuksia, joiden noin 6 prosentin palkankorotukset johtavat viime vuoden tavoin myös vuosina