Pakkotyössä suomalaisella keskitysleirillä (Osat 1)

Nestori Parkkarin kirja Suomalaisessa keskitysleirissä vv. 1940–1944 havahdutti 1950-luvun alussa suomalaisia tiedoilla, että sodan aikana oli pidetty poliittisia vankeja keskitysleireillä. Parkkari oli tuomittu 1930-luvun lapualaisfasismin aikana vankilaan. Hän oli Tammisaaren pakkotyölaitoksessa kokenut syömälakkolaisiin kohdistetut pakkotoimenpiteet sekä lapualaishenkisten vanginvartijoiden käyttämän väkivallan.

Imperialistiset sodat ja työväenliike (Osa 1)

2000-luvun alun Afganistanin ja Irakin sodat koskettavat laajuudeltaan ja seurauksiltaan koko maailmaa. Historian nykyaikaisimmalla aseistuksella ja puolella miljoonalla sotilaalla varustetun USA:n ja sen liittolaisten hyökkäys jatkuu vieläkin sisällissotana Afganistanissa ja Irakissa. Suunnitelmat uusista sodista ja miehitettävistä valtioista ovat olleet jo

Rauhan puolesta sotaa vastaan 

Eduskunnan hyväksymä Suomen Nato-jäsenyyshakemus oli vuosikymmeniä jatkuneen poliittisen suunnanmuutospainostuksen lopputulema. Suomen ulkopolitiikan perustana olleesta puolueettomuudesta ja liittoutumattomuudesta haluttiin eroon porvariston ja sitä myötäilevän vasemmiston toimesta. Venäjän sotilaallinen toiminta Ukrainassa loi verukkeen hakea liittoutumista sotilasliitto Natoon. Askeleiden ottaminen kohti sotilasliittoa otettiin

Ktp tuomitsee Suomen Nato-jäsenyyden ja tukee työtätekevien palkkataistelua

Kommunistinen työväenpuolue (Ktp) ei hyväksy Suomen Nato -jäsenyyttä. Yksi suurimmista menettelytapavirheistä on kansallisten Nato -lakien hyväksyminen nykyisen eduskunnan päätöksellä ennen kuin kaikki Nato-maat ovat edes käsitelleet parlamenteissaan Suomen Nato-hakemusta. Kiire pöytälaatikkopäätöksen tekemiseen johtuu halusta Nato-keskustelun vaientamiseksi eduskuntavaalien aikana. Toinen syy

Kummallista peliä!

Eduskuntapuolueet kokoontuivat helmikuun toisella viikolla kiirehtimään Suomen Nato -hanketta puhemies Matti Vanhasen pyynnöstä. Kyse on sotilasliittoon liittymisen asiakirjojen käsittelystä ja hyväksymisestä jo ennen huhtikuun alun eduskuntavaaleja. Ne ovat sitten valmiina pöytälaatikossa, kun aika on sopiva toimittaa asiakirjat suuren johtajan kassakaappiin

PALKKATAISTELUSTA

Suomessa käydään nyt monella alalla palkkataisteluita. Ammattiliittojen ja kapitalistien edustajat neuvottelevat siitä, mihin hintaan työläiset työvoimaansa myyvät. Kauppojen työntekijät menivät lakkoon 9.2. kun taas mm. teknologiateollisuuden työntekijät saivat pitkien neuvottelujen ja useiden lakkovaroitusten jälkeen pienen palkankorotuksen. Jokainen työläinen ymmärtää, mitä

Kuka johtaa Suomen ulkopolitiikkaa?

Suomen eduskunnan alainen Ulkopoliittinen instituutti Upi on ollut viime vuosina näkyvässä roolissa, kun kansalaisten mieliä on muokattu. Upin johdon ja tutkijoiden mielipiteitä on markkinoitu näkyvästi ennen kaikkea Ylen ja muun valtamedian sivuilla. Upi pääsi 2021 syksyllä ja 2022 alussa etulyöntiasemaan

Teollisuusliitto hyväksyi reaalipalkkojen alen – palkkataistelu jatkuu muissa ammattiliitoissa

Teollisuusliiton hallitus hyväksyi 5. helmikuuta teknologia- ja kemianteollisuuteen kahden vuoden työehtosopimuksen, jonka palkkaratkaisu alentaa reaalipalkkoja useilla prosenteilla. Vain yksi hallituksen jäsen jätti sopimusta koskevan eriävän mielipiteen. Jäsenäänestystä sopimuksesta ei järjestetty. Myöhemmin myös muut teollisuusliiton sopimusalat on paimennettu samaan ruotuun. Liiton

Työväen kamppailu fasismia vastaan (Osa 4)

Tammisaaren pakkotyölaitos sijaitsi Dragsvikin kasarmeilla vuosina 1918–1940. Työväenliikkeen historian eräs vaihe kertoo poliittisten vankien kamppailusta jatkuvia oikeuksien vähennyksiä, päivittäisiä uhkauksia, epäoikeudenmukaisia rangaistuksia sekä sadistisia ja väkivaltaisia kiduttajia vastaan. Voima löytyi toveruudesta Vangit tiesivät, että vankilan johto ei tule antamaan periksi,

Perestroikan loppukriisi ja Neuvostoliiton tuhoaminen

Tässä artikkelissa palataan vuoteen 1991 ja tapahtumiin Neuvostoliitossa, jotka huipentuivat 25.12.1991 Neuvostoliiton lakkauttamiseen ja maailman ensimmäisen sosialistisen valtion tuhoamiseen. Päätös lakkautumisesta tehtiin jo 8.12.1991 Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän kolmen johtajan päätöksellä. Kirjassaan ”Vallankumous ja vastavallankumous Venäjällä” Charlamenkon pariskunta kertoo kyseisistä