Nesteen johto siirsi maaliskuun puolivälissä Porvoon jalostamoinvestoinnit Hollannin Rotterdamiin. Perusteluna oli ”kilpailukyvyn” turvaaminen. Sekö lie perusteena nytkin kun yhtiö ilmoittaa Kilpilahden terveystalon lähes 3000 käyttäjän työterveyspalvelujen siirtyvän kesäkuun alussa Terveystalolle. Terveystalo on pörssiyhtiö, joten päämotiivi tässäkin tapauksessa on mahdollisimman suuri
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkisti vasta huhtikuun alussa helmikuun työllisyyskatsauksensa. Syykin on selvä, karmeat työttömyysluvut. Helmikuun lopussa oli laajan työttömyyden piirissä 480 000 työtä vailla olevaa. Työttömyysaste oli lähes 18 % ja työllisyysaste alle 70%. Molemmat ovat pahoja lukuja. Nyt tuhojaan
Euroopan kommunistisen Aloitteen puolueet lähettävät lämpimän taistelutervehdyksen maanosamme työntekijöille, maailman työväenluokalle. Meitä inspiroi Chicagon työntekijöiden liekki, kunnioitamme luokkamme taistelukentillä kaatuneita luokkamme miehiä ja naisia. Työntekijöiden taistelut kaikkina aikoina ja ympäri maailmaa ovat ainoat, jotka ovat vaikeuttaneet hyväksikäyttäjien sekaantumisia ja valloituksia. Ainoastaan
Nesteen Naantalin öljynjalostamon ja Stora Enson Veitsiluodon sellu- ja paperitehtaan sulkemiset ovat seurausta valtionyhtiöiden yksityistämisestä ja pörssiin viemisestä. Valtio menettää ja Marinin viiden puolueen hallitus seuraa toimettomana kapitalistien temmellystä ja keinottelua. Yksityistämisen alku ajoittuu 1980-lukuun ja Suomen EU-jäsenyyden valmisteluun. Ensin
Stora Enso ilmoitti 20.4. sulkevansa Kemissä sijaitsevan suuren Veitsiluodon sellu- ja paperitehtaan. Työpaikkansa menettävät kaikki tehtaiden 700 työntekijää. Kemin kaupungin työpaikkakadoksi on arvioitu 1500. Tehtaan lakkautus on kova isku koko Pohjois-Suomelle, sillä tuhannet työpaikat ovat välillisesti nyt vaarassa. Stora Ensolla
Raoul Palmgren julkaisi vuonna 1984 kirjan Kapinalliset kynät. Teos on tutkimus fasismin mahtikaudesta, jolloin taantumusvoimien aiheuttama tuho kohtasi lähes totaalisena työväenliikkeen vasenta haaraa, ajaen sen maanalaiseen toimintaan. Voimallinen poliittinen elpyminen koettiin työväenliikkeessä, kun sisällissodasta lähtien vallinnut fasistinen sorto- ja sotapolitiikka
Maaliskuun 22. päivä on kansainvälisen työväenluokan suuren teoreetikon ja johtajan V. I. Leninin syntymäpäivä. Mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa tuota merkkipäivää kuin syventää ymmärrystään Leninin teoksista. Lenin kirjoitti hyvin paljon. Hänen koottuihin teoksiinsa kuuluu yli 40 osaa. Tässä artikkelissa rajoitun
Suomen talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 13. maaliskuuta 81 vuotta. Sota oli Hitlerin Saksaan nojanneen Suomen ulko- ja sotapolitiikan ensimmäinen paha haaksirikko. Toinen oli odottamassa jo oven takana, sillä jatkosota alkoi 25.6.1941, vain vähän yli vuosi talvisodan päättymisestä. Jatkosodassa, jota alettiin
Kirjoitus on alunperin julkaistu Kommunistinen katsaus-lehdessä, joka on Kreikan kommunistisen puolueen (KKE) keskuskomitean teoreettinen ja poliittinen julkaisu. Työkansan Sanomat julkaisee lyhennetyn toisen osan laajasta ja ajankohtaisesta artikkelista. Kehotus vahvistaa Euroopan yhteistä tehostettua puolustusyhteistyötä, jota ns. Euroopan vasemmistopuolueen (PEL) joukot tukevat,
Burman vuoden1948 itsenäistymisen jälkeen voimaan astui perustuslaki joka seurasi porvarillisen demokratian periaatteita. Hallintotapa oli kaksikamarinen parlamentaarinen tasavalta. Näinä vuosina valtapuolueena oli Antifasistinen kansanvapausliiga (AFPFL), jonka aatteellinen suuntaus edusti pääosin sosialidemokratiaa. Kommunistinen puolue oli pari vuotta sodan jälkeen yhteistyössä AFPFL:n kanssa,