Italiassa lokakuun alussa uusfasistisen järjestön Fortsa Nuovan jäsenet hyökkäsivät ammattiliitto CGIL:n päätoimistoon. Vastauksena uusfasistisen järjestön hyökkäykselle maan kolme suurinta ammattiliittoa (CGIL, CISL, UIL) järjestivät lauantaina 16. lokakuuta valtakunnallisen fasismin vastaisen mielenosoituksen. Mielenosoittajat kokoontuivat Roomassa San Giovanni -aukiolle. Heitä saapui kaupunkiin
Fasismi on tehnyt paluun Suomessa
Fasismi on ollut jo 1930-luvulta osa Suomen äärioikeiston aatteellista, poliittista ja väkivaltaista toimintaa. Natsi-Saksan rinnalla hävityt sodat ja niitä seuranneet rauhansopimukset painoivat fasismin ja fasistiset järjestöt julkisuudesta kulissien hämärään. Niiden uusi nousu alkoi kuitenkin jo 1990-luvulla. Fasistinen Pohjoismainen vastarintaliike (PVL)
Voiton päivä 9. toukokuuta
Fasismin lyöminen toisessa maailmansodassa merkitsi Neuvostoliitolle ja sosialismille arvovallan suurta kasvua. Voiton päivä 9.5.1945 ei ollut voiton päivä vain Neuvostoliiton puna-armeijalle, se merkitsi voiton päivää kaikille maailman edistyksellisille voimille. Kunnia fasismin lyömisestä kuuluu myös muissa maissa maanalaisuuden oloissa taistelleille kommunisteille
Fasismin tuntomerkit
Suomi oli Skandinavian maista ensimmäinen, jossa fasismi sai Lapuanliikkeen, suojeluskuntien ja militarististen voimien avulla vahvan jalansijan ja pitävän niskalenkin demokratian kannattajista. Tämän teki mahdolliseksi se, että Kokoomus ja muu oikeisto, myöhemmin myös IKL, hallitus, presidentti, Etsivä Keskuspoliisi EK ja oikeuslaitos,