Afrikka sodan vaarassa

Nigerin presidentin vartioprikaati poisti 26.7.2023 vallasta vasta valitun presidentin Mohamed Bazoumin. Länsi-Afrikan talousyhteisö antoi nopeasti vallankaappauksen johtajille määräajan presidentti Bazoumin palauttamiseksi virkaansa. Se ilmoitti käyttävänsä sotilaallista voimaa vallankaappausjohtajia vastaan, jollei Bazoum palaa.

Burkina Faso ja Mali, joissa lähiaikana on myös ollut vallankaappaukset, tukevat Nigerin vallankaappausta ja sanovat, että ”Jokainen sotilaallinen interventio Nigeriä vastaan merkitsisi sodan julistusta Burkina Fasolle ja Malille”. Guinea, missä myös oli vallankaappaus, on osoittanut tukea Nigerille.

Kuuluvimmat vastalauseet vallankaappauksesta ovat tulleet Senegalilta, Beniniltä, Nigerialta ja Norsunluurannikolta, jotka kaikki ovat sanoneet tukevansa sotilaallista interventiota Nigerin vallankaappausjohtajia vastaan.

Länsi-Afrikan talousyhteisö on nyt pattitilanteessa ja näyttää siltä, että Nigerin vallankaappausjohtajat eivät hyväksy talousyhteisön vaatimuksia ja asetettu määräaika on jo ylitetty. Toivottavasti diplomatia on edennyt eikä konflikti eskaloidu sodaksi.

Ranska ote hellittää keskisessä Afrikassa

Afrikka ja erityisesti Länsi-Afrikan talousyhteisön alueet ovat aina olleet Ranskan voimakkaan sotilaallisen läsnäolon ja imperialismin otteessa. Näin on osin ollut jopa ”dekolonisaation” jälkeen.

Burkina Fason ja Malin vallankaappaukset tosin ovat ajaneet omilta alueiltaan Ranskan armeijan ja heikentäneet Ranskan asemaa imperialistisena voimana.

Tämän takia Ranska on vahvasti mukana tilanteessa, jottei menettäisi asemiaan myös Nigerissä. Siksi se on tukenut monia pyrkimyksiä vallankaappausjohtajien häätämiseksi. Jos Nigerissä syttyy sota, Ranska tulee todennäköisesti tukemaan ja mahdollisesti osallistumaan sotaan Länsi-Afrikan talousyhteisön rinnalla.

Jos Nigerissä kuitenkin löydetään rauhanomainen ratkaisu, niin on varmaa, että myös Niger tulee poistamaan maasta Ranskan armeijan.

Johtopäätös

Nigerin vallankaappaus kertoo Ranskan imperialismin heikentymistä ja kolonialismin vastaisten voimien vahvistumisesta. Afrikan maat haluavat luonnonvaransa omaan käyttöönsä ja loppua afrikkalaisen työvoiman riistolle.

Länsimaiden imperialismi liittolaisineen on kokenut viime vuosina vastustusta ja kapinointia ns. ”vallankaappausvyöllä”, joka ulottuu lännen Guineasta idän Sudaniin. Imperialistit ovat selvästi paniikissa ja etsivät epätoivoisia keinoja suojellakseen omia etujaan.

Ktp on niiden rauhanvoimien joukossa, jotka vaativat kolonialismin voimien poistumista ja rauhaa Afrikan mantereelle.

Teemu Parviainen

Työkansan Sanomat 9/2023