Työtaisteluoikeuden kimpussa ovat jo kaikenlaiset valtiollisen vallan käyttäjät: lainsäätäjä, hallitus ja yhä enemmän myös tuomioistuimet. Sekä lainsäädäntö- että täytäntöönpanovaltaa käyttää koneisto, jossa valta on keskittynyt hallituspuolueiden johtajille. He puolestaan ovat helposti johdateltavissa työläisvastaisiin päätöksiin. Tämä on korostunut nykyisen hallituksen aikana.
Lainsäädäntö
Väittelyä on eniten herättänyt hallituksen aie säätää laki, jolla kielletään osallistuminen lakkoon tietyissä töissä sakon uhalla. Laki välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana eli kansan suussa pakkotyölaki säädettiin pienin muutoksin suurella enemmistöllä. Lakia vastustivat perussuomalaiset ja viisi vasemmistoliiton edustajaa. Työväenpuolueiksikin mainitut SDP ja Vasemmistoliitto hyväksyivät työtaisteluoikeuden rajoittamisen. Vas.liitto antoi varoituksen niille viidelle rohkealle, jotka äänestivät vastaan.
Lailla mahdollistetaan ammattiyhdistysten rankaiseminen työnseisauksesta sellaisissa töissä, jotka aluehallintovirasto julistaa välttämättömiksi. Lisäksi aluehallintovirastot voivat lykätä lakkojen alkamista. Tämä merkitsee tien avaamista lakkojen murtamiselle laajemminkin. Tärkeitä töitähän ja usein välttämättömiä ovat monet työt muuallakin kuin terveyshuollossa.
Tuomioistuimet
Työrauhavelvollisuus koskee tunnetusti voimassa olevia työehtosopimuksia. Työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelut johtavat herkästi ammattiyhdistysten rankaisemiseen hyvityssakoilla työtuomioistuimessa. Se on oikeastaan työtuomioistuimen päätehtävä.
Viime vuosina työnantajat ovat harvakseltaan yrittäneet murtaa lakkoja ja saartoja sopimuksettomana aikana myös yleisten tuomioistuinten avulla vetoamalla ”yleiseen työrauhavelvollisuuteen”.
Laki ei tunne tällaista velvollisuutta, vaan se on oikeuskäytännössä keksitty keino työnantajien eduksi. Se perustuu väitteisiin lakon ”hyvän tavan” vastaisuudesta tai epämääräisesti oikeuden vastaisuudesta, vaikka yhtään lainkohtaa ei ole esitetty vaatimusten tueksi. Nyt on lisäksi alettu vedota ”kohtuuttomuuteen”.
Lakon murtamisessa on kysymys siitä, että työnantaja voi nostaa kanteen käräjäoikeudessa ja vaatia sitä kieltämään työtaistelu mainituilla epämääräisillä perusteilla.
Turvaamistoimet
Tuorein esimerkki lakkojen nujertamisesta on Helsingin käräjäoikeuden määräämä uhkasakko TEHY:n ja Superin laillisten painostustoimien estämiseksi.
Jo ennen kanteen nostamista on mahdollista vaatia käräjäoikeudelta väliaikaista turvaamistointa oikeudenkäymiskaaren 7. luvun 3 §:n (OK 7:3) nojalla. Turvaamistoimena tässä tapauksessa on uhkasakko, jolla ammattiyhdistyksiä kielletään esimerkiksi miljoonan euron sakon uhalla aloittamasta lakkoa. Summat ovat niin suuria, että lakko on tällaisessa tilanteessa aina pakko peruuttaa. Uhkasakkoa voidaan lisätä, jos ”niskoittelu” jatkuu.
Turvaamistoimen ehtona on, että hakija eli työnantaja saattaa todennäköiseksi, että sillä on oikeus, joka on ulosottokaaren mukaan täytäntöönpantavissa. Lisäksi on osoitettava vaara, että vastapuoli estää tämän oikeuden toteutumista. Turvaamistoimi määrätään ns. summaarisessa menettelyssä ja kiireellisissä tapauksissa jopa ilman vastapuolen kuulemista.
Turvaamistoimien tarkoitus on alun perin ollut estää velallisen hukkaamasta omaisuuttaan ennen varsinaisen oikeudenkäynnin alkamista. Nykyään saatavien ja esineiden hävittämistä turvaavista toimista on säädetty OK 7: 1 ja 2 pykälissä. Niissä turvaamistoimena on takavarikko. Nyt kysymyksessä oleva 3 § koskee muita oikeuksia kuin rahasaatavaa tai esineen vaatimista.
Lainkohta on jäänyt kovin ylimalkaiseksi, ja se mahdollistaa mielivaltaisen tulkinnan. Mikä tahansa ”oikeus” kelpaa, riippuen tuomarin harkinnasta. Harkinnassa pitäisi olla vahvaa näyttöä etenkin silloin, kun vaaditaan muuta kuin selvää rahavelkaa maksettavaksi. Nyt on hyväksytty lakiin perustumaton vaatimus lakon kieltämisestä hyvän tavan vastaisena.
Itse pääasiaa koskeva kanne on nostettava kuukauden kuluessa turvaamispäätöksestä. Joskus sellaista kannetta ei lainkaan nosteta, mutta vahinko on saatu aikaan jo pelkällä turvaamistoimella. Turvaamistoimi raukeaa, mutta lakkotilanne on häiriintynyt pahasti.
Käytäntöä
Turvaamistoimia työtaistelun murtamiseksi on käytetty lähinnä laivojen saartoon liittyen. Oikeustapauksissa on ollut kysymys pikemminkin oikeuden väärinkäyttämisestä eikä varsinaisesta työtaistelusta. Käytännössä laivojen henkilökunta on ollut ulkomaalaista eikä lainkaan ammattiyhdistyksen jäseniä – eivätkä itse ole olleet lakossa.
Heidän auttamisekseen suomalainen kuljetusalan liitto on käyttänyt saartoa, joka joissakin tapauksissa on korkeimmassa oikeudessa tulkittu oikeudenvastaiseksi. Tulkinta ei ole vakiintunut, ja esimerkiksi pari vuotta sitten korkein oikeus hylkäsi turvaamistoimen AKT:n tukilakon yhteydessä. Juttu eteni vaihdellen käräjäoikeudesta hovioikeuteen ja lopulta korkeimpaan oikeuteen. Käsittelyyn meni pitkä aika (KKO 2020: 50).
Turvaamistoimet ovat poikkeuksia yleisestä säännöstä, että vain lainvoimaiset tuomiot voidaan panna täytäntöön. Alun perin on ollut tarkoitus turvata velkojan oikeus saatavaansa niin, ettei velallinen hävitä tai kätke varojaan tulevan ulosoton tieltä. Lisääntyvä turvaamistoimien käyttö on epätervettä kehitystä, ja lainmuutos tarvitaan ohjaamaan tuomioistuimia pois politiikan ja työmarkkinoiden kentältä. Tuomioistuinten pitäisi olla puolueettomia ja riippumattomia.
Kalevi Hölttä
OTT, dosentti
Työkansan Sanomat 11/2022