Ympäristöliike Elokapina osoitti 25. 9. Helsingissä mieltään maalaamalla eduskuntatalon pylväät punaisella vesiliukoisella maalilla. Elokapinan tarkoituksena oli kiinnittää huomiota Suomen valtion ilmastoa vahingoittavaan toimintaan, sekä protestoida hallituksen toimettomuutta ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Tapahtumaa on kuitenkin seurannut kohu, jossa liikkeen edustajia syytetään rikollisesta ja demokratian vastaisesta toiminnasta. Nyt Elokapina-järjestö on uhassa tulla kielletyksi.
Miksi näin tapahtui?
Suomessa ihmiset ovat osoittaneet viime vuosina mieltään yhä enemmän liittyen ilmastonmuutokseen ja Suomen osaan ilmastonmuutoksessa. Kansalaisten huolilla ei ole kuitenkaan ollut vaikutusta hallitusten toimintaan, vaan Suomen valtion aiheuttama ilmastotuho on vain pahentunut. Esimerkiksi Marinin hallituksen aikana Suomen metsä- ja maatalousalueista, jotka ovat aiemmin olleet hiilinieluja, tuli kokonaisuudessaan hiilipositiivisia.
Kapitalismin kriisiytymisestä johtuva yhä kasvava poliittinen kuilu eduskunnan ja kansan välillä on johtanut toisaalta epätoivoon, toisaalta radikalisoitumiseen ja luokkatietoisuuden kasvamiseen. Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt joutuvat yhä enemmän tukeutumaan “radikaaleihin” keinoihin ja kansalaistottelemattomuuteen.
Yhtä pitkään kuin Elokapina on Suomessa toiminut, on mediassa puhuttu sen toiminnasta hyvin negatiivisesti, valitettu sen aiheuttamasta haitasta ja yleisesti yritetty vieraannuttaa työväenluokka ympäristöliikkeestä, väittää sen olevan jokin kansan ulkopuolinen, sen edun vastainen voima.
Tämä ristiriita kansan/ilmastoliikkeen ja hallituksen/median välillä ei siis ole uusi. Ylelle eduskuntatalon maalaamisen jälkeen annetussa haastattelussa Elokapina-aktivisti Hertta Suolahti kertoo Elokapinan toimivan kansan enemmistön tahdon ja edun mukaisesti, sekä täysin väkivallattomasti. Hänen sanomansa asiat ovat täysin totta, vaikka jutun sävystä voisi luulla toisin.
Reaktio eduskuntatalon maalaamiseen kertoo Suomen poliittisesta ilmapiiristä
Heti pylväiden maalaamisesta lähtien eri mediat ovat julkaisseet lukuisia juttuja, joissa tapahtuman kauheutta ihmetellään. Kaikki lakimiehet ja aiheesta kiinnostuneet ovat saaneet puheenvuoronsa kertoakseen, miten rikollista ja demokratian vastaista Elokapinan toiminta on.
Ei luultavasti ole sattumaa, että jo kaksi päivää tapahtuman jälkeen poliisi otti mielenosoituksessa kiinni 74 elokapinalaista, luokattoman määrän ihmisiä, ja syyttää näitä “poliisia vastaan niskoittelusta”.
Media on mielestäni antanut tarkoituksellisen formalistisen kuvan laista mitä tulee mielenosoittamiseen, jotta Elokapinan toiminta näkyisi mahdollisimman rikollisena ja demokratian vastaisena, jolla taas oikeutetaan valtion toiminta järjestöä ja liikettä kohtaan.
Todellisuudessa laki koskien mielenosoitusten järjestämistä ja niissä toimimista on suhteellisen epäselvä ja löyhä, ja sekä poliisilla että mielenosoittajilla on oikeuksia toimia lakiin kirjaamattomilla tavoilla. Suurin osa Elokapinan toiminnasta on kansalaistottelemattomuutta, joka kuuluu demokratiaan ja oikeusvaltioon. Myös eduskuntatalon töhriminen törkeänä vahingontekona on vain yksi tulkinta laista.
Kansalaisjärjestöjä syytetään rikollisiksi
Rikollisuuden painottaminen ja rikollisina kohtelu toimi kynnysmattona tapahtumien seuraavalle vaiheelle. Elokapina on nyt vaarassa tulla kielletyksi järjestäytyneenä rikollisryhmänä aihetta koskevan kansalaisaloitteen yllättäen ja nopeasti kerättyä tarvittavat 50 000 kannattajaa, jotta se pääsee eduskunnan käsittelyyn.
Se, mistä nämä äänet ovat tulleet, on kenties tutkimisen arvoinen asia. Mutta aloitteen yhteiskunnallisen merkityksen kannalta se ei ole toistaiseksi kovin tärkeää, sillä poliisihallitus on muutenkin tehnyt vastaavia vaatimuksia, ja media on osoittanut tälle sympatiaa.
Tämä on suoraa jatkoa porvarihallituksen aikana vahvasti pinnalle nousseelle trendille, jossa kansalaisjärjestöjä ja liikkeitä syytetään rikollisiksi, terroristeiksi, yritetään jopa kieltää. Tätä kohtelua ovat saaneet tähän mennessä kommunistit, Palestiinan tukijat ja nyt ilmastoliike.
Trendi on äärimmäisen vaarallinen, ja sen tulisi huolestuttaa kaikkia demokraattisia ihmisiä ja tahoja. Historia on osoittanut kerta toisensa jälkeen, että kun muutama edistyksellinen taho nujerretaan, ei se ole poikkeus, vaan alku koko yhteiskuntaa kohtaavalle katastrofille.
Sanni Riihiaho
Työkansan Sanomat 7/2024