Koronapandemian talousvaikutusten ja erilaisten rajoitusten hellittäminen viime vuonna nosti toiveita Suomen talouden siirtymisestä parempaan aikaan. Talouden elpyminen tapahtuikin yhtiöille jaettujen miljardien eurojen koronatukien avulla. Nähtiin jopa työllisyyden kasvua ja työttömyyslukujen pientä alenemista. Nyt ollaan kuitenkin luisumassa takaisin talouden nollakasvun aikaan ja työttömyyden kasvuun.
Suomen Pankki julkisti tiistaina 21. kesäkuuta uuden ennusteen Suomen taloudesta. Sen mukaan talous kasvaa ensi vuonna vain 0,5 prosenttia. Pahimman vaihtoehdon toteutuessa alamäki on jopa 2 prosenttia ja taantuma iskee talouteen.
Yhdysvaltojen, Britannian ja EU:n Venäjä-pakotteet, joissa Suomi on innokkaasti mukana, ovat aiheuttaneet myös Suomen talouden ja työväestön arkisen selviytymisen ongelmat. Venäjän määräämät vastapakotteet ovat nekin antaneet lisävauhtia alamäessä.
Ulkomaankauppa Venäjän kanssa on jo puolittunut ja epävarmuus tulevasta ei innosta investoimaan Suomessa.
Hintojen nousu ja inflaatio on arvioiden mukaan kesäkuussa jo lähellä 8 prosenttia. Jos vaatimattomiin 2 prosentin palkankorotuksiin ei taistella inflaatiohyvitystä, laskevat reaalipalkat ja ostovoima 1970-luvun pahimpien aikojen malliin. Sama hyvitys on saatava myös eläkkeisiin sosiaaliapuihin.
Ennustettu Suomen talouden taantuma nostaa työttömyyden uudelleen kasvu-uralle. Työttömyyden ja elinkustannusten rajun nousun yhdistelmä sysää työväestöä entisestään lisääntyvään köyhyyteen ja yhteiskunnalliseen osattomuuteen.
Työväenluokan kannalta olisi korkea aika irtaantua EU:sta ja kaikille turmiollisista pakotteista.
Työkansan Sanomat 8/2022