Kapitalismin vallitessa ei pystytä reformien politiikalla tasapainottamaan eri maiden taloudellista kehitystä. Yritykset häiriintyneen tasapainon palauttamiseksi synnyttävät kriisit taloudessa ja sodat politiikassa. Siksi valtioiden ja suurten kapitalististen monopolien kesken syntyy väliaikaisia sopimuksia. Euroopan Unionin muodostaminen on esimerkki tällaisesta sopimuksesta.
Monroen oppi – USA eristäytyi Euroopasta
Ensimmäinen vaihe USA:n historiassa oli eristäytyminen Euroopasta. Tämän kiteytti USA:n presidentti James Monroe, joka oli maan presidenttinä vuosina 1817–1825. Hän esitti joulukuussa 1823 opin, joka tunnetaan ns. Monroen oppina. Tämän mukaan USA halusi pysyä irti Euroopan ja muun maailman asioista sillä edellytyksellä, että Eurooppa pysyy irti USA:n asioista. USA ei halunnut Amerikkaan vanhan Euroopan siirtomaavaltoja.
Jo tässä Monroen opissa USA itse asiassa sisällytti koko muun Amerikan omaan etupiiriinsä. Vaikka USA on presidentti Barack Obama toisella virkakaudellaan ilmoitti luopuvansa Monroen opista, säilyivät sen perusteet entisellään.
1800-luvulla USA:n kauppa ja teollisuus kehittyivät voimakkaasti. Kun vuosisadan alussa villa- ja puuvillateollisuus oli tärkein teollisuuden ala maailmassa, Amerikan eteläosien suuret maatilat valjastettiin puuvillan viljelyyn. USA alkoi rikastua saadessaan vientituloja puuvillan viennistä Eurooppaan.
Puuvillafarmeille työntekijöiksi laivattiin Afrikasta miljoonittain orjia. Amerikan kapitalismi sai siis alkunsa orjien riistosta. Tästä liiketoimesta Englannin kuningashuone hankki merkittäviä tuloja sallimalla orjien laivaukset hallitsemillaan merialueilla.
USA:n taloudellinen kehitys kulki kuitenkin eri tahtia etelässä ja pohjoisessa. USA:n kapitalismi oli vielä 1800-luvun puolivälissä altavastaajan asemassa eurooppalaiseen kapitalismiin nähden. Washington halusi liittää siirtokunnat tiiviimmin liittovaltioksi tähtäimenä riittävän suuri ja yhtenäinen talousalue. Eteläiset siirtokunnat taas korostivat siirtokuntien löyhää yhteenliittymää ja kunkin siirtokunnan sisäistä itsehallintoa, joka olisi taannut suurmaanomistajaluokalle heille edullisen maanviljely-yhteiskunnan jatkumisen.
Kysymys oli Amerikan oloihin sovelletusta teollisuusporvareiden hyökkäyksestä maanomistajaporvareita vastaan. Jännitteet pohjoisen ja etelän välillä kasvoivat ja johtivat Amerikan sisällissotaan vuosina 1861–1865. Sota päättyi pohjoisvaltioiden voittoon ja orjuuden lakkauttamiseen. Siirryttiin osittain palkkaorjuuteen.
Lännen valloitus ja intiaanikansojen hävitys
Aina 1800-luvun jälkipuoliskolle suurinta osaa Pohjois-Amerikan maa-alueesta asuttivat intiaanikansat. Itäistä Atlantin valtamereen rajoittuvaa osaa hallitsivat valkoiset. Näiden välissä oli selkkauksille altis rajaseutu. Tuhansia vuosia vanhan intiaanikansojen kulttuurin tuhoaminen tapahtui siis alle 300 vuodessa. Näinä ”Kahden tornin”-päivinä intiaaniväestön suuruus oli 1,5 miljoonaa ihmistä.
USA vaurastui 1800-luvulla nopeasti, kun Euroopasta tuleville siirtolaisille oli tarjota maata. Lisäksi löydettiin luonnonvaroja kuten rautaa, hiiltä ja öljyä. Kun teollistuminen Euroopassa ajoi ihmisiä miljoonittain tiloiltaan ja heitti työläisiä ulos tehtaista, tämä ”liikaväki” lähti Amerikkaan ”vuolemaan kultaa” paremman elämän toivossa. Myös Irlannin nälänhätä 1847, jolloin perunarutto aiheutti suuren nälänhädän ja tappoi miljoona irlantilaista, johti kahden miljoonan irlantilaisen massamuuttoon Amerikkaan. Alkoi lännen valloitus.
Maan valtaaminen idästä länteen päin johti jatkuviin yhteenottoihin intiaanien kanssa, jotka 1800-luvun lopulla voitettiin ja alistettiin toisen luokan kansalaisiksi reservaatteihin. Tätä ”villin lännen” aikakautta, johon kuuluivat kaikenlaiset revolverimiehet, karjavarkaat, junaryöstäjät, huijarit, ilotytöt ja kauppiaat, saamme edelleenkin seurata lähes päivittäin televisioistamme ja elokuvateattereiden valkokankailta.
Amerikkalainen kapitalismi sai lisää vauhtia öljyteollisuuden noususta. Ensimmäisen kerran maasta löydettiin öljyä poraamalla Pensylvaniasta 1859. Öljyä käytettiin tuolloin öljylampuissa ja voiteluaineena, koska autoja ei ollut vielä keksitty.
John D. Rockefellerin perustama öljyfirma The Standard Oil Company alkoi monopolisoida koko öljyalaa itselleen ja muodosti pian yhden ensimmäisistä kapitalistisista monopoliyrityksistä maailmassa. Myöhemmin autoistumisen myötä öljyn merkitys kasvoi räjähdysmäisesti ja Rockefellerista tuli amerikkalaisen kapitalismin ja rikastumisihanteen ikoni.
Imperialismi etenee sotien ja suuren rahan voimalla
1800-luvun jälkipuoliskolla USA:n rautatieverkko kehittyi nopeasti edistäen kapitalismin kehitystä. Kauppayhteydet eri osavaltioiden kesken lisääntyivät ja kapitalistit alkoivat Rockefellerin johdolla purkaa ”pääomien liikkeiden ja kaupan esteitä” ensin USA:n omien osavaltojen väliltä.
1800-luvulla USA:n, Meksikon ja Espanjan edut törmäsivät jatkuvasti toisiinsa. USA ratkaisi erimielisyydet voimakeinoin. Vuosisadan puolivälissä vuosina 1845–1848 käydyn sodan seurauksena USA liitti Meksikolle kuuluneet Kalifornian, Teksasin, Uuden Meksikon ja Arizonan itseensä. Yhdysvallat osti jo tätä ennen Floridan Espanjalta 1819. Alaskan Yhdysvallat osti pilkkahintaan Venäjältä 1867.
Kuuba aloitti vapaussodan espanjalaista siirtomaavaltaa vastaan 1895. USA julisti sodan Espanjalle 1898 ja ajoi espanjalaiset pois Kuubasta, joka jäi USA:n ”suojelukseen”. Espanja hävisi sodan ja myi USA:lle Filippiinit 20 miljoonasta US dollarista. USA omi 1898 itselleen Puerto Ricon ja Havaijin sekä rakensi Panaman kanavan vuosina 1907–1914 ensisijaisesti omaa rakenteilla olevaa sotalaivastoa varten.
Monroen oppi tuli tiensä päähän ja USA alkoi voimakkaammin rakentamaan imperialistisia rakenteita ja valtaansa omien rajojensa ulkopuolelle.
Maailmansodat olivat USA:lle kultakaivos
Ensimmäisen maailmansodan syyt olivat kapitalistisessa suhteellisessa liikatuotannossa ja imperialististen kapitalististen valtioiden välisessä maailman uudelleenjaossa. Ennen kaikkea Englanti, Ranska ja Saksa kiistelivät siirtomaiden omistuksesta. Sodan päänäyttämö oli kuitenkin Euroopassa. Amerikan manteretta sota ei koskenut.
Ensimmäisen maailmansodan aikoina USA rikastui edelleen. USA hyötyi sodasta, koska sen maaperä ei ollut sotatantereena ja sen asevarusteluteollisuus sai valtavasti tilauksia. Mitä enemmän hävitettiin ja mitä pitempään sodittiin, sitä enemmän asetilauksia ja varallisuutta siirtyi Euroopasta USA:n kapitalisteille.
Uusi teollisuudenala, autoteollisuus, alkoi toimia kapitalismin veturina. USA oli pian yksi maailman johtavista kapitalistisista maista. New Yorkin pörssi ja pörssikeinottelu tulivat rikastumista tavoittelevien keinottelijoiden erityiseen suosioon. Kuviteltiin, että osakkeita ostamalla ja myymällä syntyi varallisuutta.
Kapitalismi Amerikassa ajautui kuitenkin suhteelliseen liikatuotantopulaan ja sen myötä pörssiromahdukseen 1929, jolloin USA ja sen mukana suuri osa muuta maailmaa joutui ankaraan kapitalismin lamaan ja valtaosa pörssiin sijoittaneista menetti omaisuutensa. Lisäksi miljoonat työläiset menettivät työnsä ja kulutuskykyinen väestö pieneni.
Laman aikana näkyi jo myös Neuvostoliiton vaikutus maailmanpolitiikassa. Sosialismin rakennustavoite vankisti työväenliikettä Amerikassa. Se pyrki vuosisadan alkuvuosikymmeninä nousemaan, mutta sitä hajotettiin urkkijoiden, lakkorikkureiden ja soluttautujien toimesta ja ay-liike masinoitiin mafian ohjaukseen.
Alkoi terroritoiminta, murhattiin ammattiyhdistysväkeä ja omia kansalaisia. Suoritettiin myös teloituksia, joista koko maailmaa järkytti ammattiyhdistysaktivistien Saccon ja Vanzettin teloitukset 1927. Ei myöskään saa unohtaa niitä kärsimyksiä, joita järjestelmä aiheutti orjien jälkeläisille viimeisen sadan vuoden aikana.
Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen USA:n politiikassa alkoi painottua sosialismin vastustaminen ja työväenluokan luokkataistelun hajottaminen. USA oli yksi niistä 14 imperialistisesta valtiosta, jotka yrittivät kukistaa lokakuun vallankumouksessa syntyneen työväen vallan Venäjällä. Tosin USA ei ollut sosialismin vastaisessa rintamassa mitenkään kärjessä vaan eurooppalainen kapitalismi, saksalainen ja englantilainen, olivat tässä vaiheessa voimakkaimmin kaatamassa Leninin johdolla luotua valtiota.
Venäjän lokakuun vallankumous pelästytti koko maailman kapitalistit.
Hyväksytty Kommunistisen työväenpuolueen 21 edustajakokouksessa 10-11.5.2014