Kapitalismin vallitessa ei pystytä reformien politiikalla tasapainottamaan eri maiden taloudellista kehitystä. Yritykset häiriintyneen tasapainon palauttamiseksi synnyttävät kriisit taloudessa ja sodat politiikassa. Siksi valtioiden ja suurten kapitalististen monopolien kesken syntyy väliaikaisia sopimuksia. Euroopan Unionin muodostaminen on esimerkki tällaisesta sopimuksesta.
Korean sodan jälkeen ensimmäinen suurimittainen, kaikilla tavanmukaisilla asejärjestelmillä käyty sota alkoi 1960-luvun lopulla Vietnamissa, entisessä Ranskan Indo-Kiinassa. Jokseenkin samoin kuin Koreassa, maa oli jakautunut toisen maailmansodan japanilaismiehityksen ja ranskalaisia siirtomaaisäntiä vastaan käydyn voittoisan sodan jälkeen pohjoiseen, vapautusarmeijan hallitsemaan Vietnamin sosialistiseen kansantasavaltaan ja eteläiseen, entisten siirtomaavaltojen tukemaan osaan.
USA:n täysimittainen sota Pohjois-Vietnamia vastaan eristi silloisissa suotuisissa maailmantalouden oloissa ja Neuvostoliiton sekä Varsovan liiton valtioiden voiman läsnä ollessa USA:n murhaajavaltioksi maailman kansojen katsannossa. Maailmanlaajuisten ja itse USA:ssa toimineiden kansalaisliikkeiden ja maailman kansakuntien monien hallitusten vastustus USA:n raakalaismaista sodankäyntiä kohtaan alkoi uhata USA:n hegemoniaa ”vapaan maailman” johtavana valtiona.
Koska myöskään sotilaalliset operaatiot eivät tuottaneet tulosta vaan näyttivät johtavan vain kuluttavaan asemasotaan ja paikallisten liittolaisten sortumiseen, alkoi USA:n vähittäinen irrottautuminen sodasta, joka johti lähes kaoottiseen pakoon Vietnamin maaperältä v. 1975.
CIA likaisen työn tekijänä
USA on kommunismin vastaisella ristiretkellään sekaantunut maailmalla kymmenien maiden asioihin. Ristiretken yhtenä keskeisenä toimeenpanijana on ollut USA:n tiedustelupalvelu CIA. USA on 1940-luvun lopulla kommunistivainojen vuosina laatinut koko maailmaa kattavan ohjelman sosialismin ja kommunismin pysäyttämiseksi ja kaatamiseksi. Tätä suunnitelmaa se seuraa edelleenkin. Tässä tehtävässään CIA ei ole kaihtanut minkäänlaisia keinoja.
CIA:n johdolla Castro Kuubassa on yritetty murhata kymmeniä kertoja ja Salvador Allende Chilessä murhattiin. Niiden valtioiden lista, joiden asioihin USA on sotilaallisesti sekaantunut tai yrittänyt sekaantua on pitkä. Tässä vain muutama esimerkki: Afganistan, Egypti, Grenada, Indonesia, Irak, Iran, Jemen, Jugoslavia, Korea, Libanon, Libya, Pakistan, Palestiina, Panama, Somalia, Syyria. USA on vuosien 1798–2012 välisenä aika sotinut tai osallistunut sotilaallisiin operaatioihin 134 maassa.
Sotilaallisen hallitsemisen vaihtoehtona USA on nostanut valtaan nukkehallituksia omien tavoitteidensa tukemiseksi. Ne ovat turvanneet USA:n taloudellisia ja poliittisia etuja. Kuningashuone Saudi-Arabiassa, Hussein Irakissa, Persian Shaahi Iranissa, Mobutu Sese Seko Kongossa, Pinochet Chilessä, Ferdinand Marcos Filippiineillä ja Suharto Indonesiassa ovat olleet USA:n liittolaisia. Muita kohteita ovat olleet Guatemala, Nicaragua, EL Salvador, Peru, Dominikaaninen Tasavalta, Kolumbia, Venezuela ja Bolivia.
CIA on epäilemättä sekaantunut myös Suomessa kommunistisen liikkeen hajottamiseen. Se alkoi rahoittaa sosialidemokraatteja jo 1940-luvun lopulla. Miten on nyt? USA:ssa toimii edelleenkin suoranainen leegio erilaisia säätiöitä, joiden keskeisenä tehtävänä on kommunismin ja työväenliikkeen hajottaminen kaikkialla maailmassa. Ja rahaa tällaiseen toimintaan löytyy. Erään tällaisen säätiön johtoon valittiin entinen sosialidemokraattinen Suomen presidentti. Hän on antanut kannatuksensa USA:n ja Naton toiminnalle. Näissä instituuteissa on koulutettu etenkin sosialidemokraatteja. Helsingin Sanomilla on tiiviit yhteydet Yhdysvaltoihin ja siksi lehti toteuttaa USA:n poliittisia tavoitteita Suomessa. Ei ole epäilystäkään, etteikö työtä Suomen kommunistisen liikkeen hajottamiseksi olisi tehty – ja tehdään edelleenkin – suurella rahalla ja USA:n tuella.
Ihmisoikeudet ja demokratia
Hävittyään sodan Vietnamissa USA takertui ideologisessa sodankäynnissään ihmisoikeuksiin ja demokratian kysymyksiin. USA alkoi oppimestarimaisesti arvostella eri maiden ihmisoikeustilannetta ja demokratian puutetta etenkin sosialistisissa valtioissa. Tämä siitä huolimatta, että juuri USA polkee mitä räikeimmin omienkin kansalaistensa ihmisoikeuksia.
USA:ssa on köyhyysrajan alapuolella ainakin 20 miljoonaa ihmistä. Heidän asemastaan on juuri ilmestynyt amerikkalaisen kirjailijan vaikuttava teos. USA:ssa on suuria puutteita julkisessa terveydenhoidossa ja eläkkeissä. USA:n demokratia on puhdasta rahavaltaa. USA tarkoittaa ihmisoikeuksillaan ja demokratiallaan aivan jotain muuta, kuin näiden käsitteiden tulisi tarkoittaa. USA:ssa niiden merkitys kiteytyy kapitalistien oikeudeksi riistää kansaa.
Reaganin ”Tähtien sota”
Kun Neuvostoliiton olemassaolo aikanaan turvasi maailmanrauhaa, USA:n oli kylmän sodan maailmassa aina otettava myös Neuvostoliitto huomioon. Korean sodan aikana USA:n oli huomioitava Neuvostoliitto ja Kiina. Sosialistisen maailmanjärjestelmän olemassaolo näkyi kansallisina vapautusliikkeinä ympäri maailmaa aina 1970-luvun loppupuolelle asti. Vietnamin sodan jälkeen USA:n kapitalistit näkivät ainoaksi mahdollisuudekseen Neuvostoliittoa vastaan asevarustelukilpailun mielettömän lisäämisen.
Asevarustelukilpailun ideana oli, että kun se vahvisti kapitalismia, se samalla heikensi sosialismia. USA:n presidentin Ronald Reaganin hallinto loi ”Tähtien sodan” suunnitelmansa, jolla Neuvostoliitto joutui suuntaamaan voimavaransa asevarustelukilpaan. Jälkeenpäin olemme nähneet, ettei ”Tähtien sodalla” ollut mitään todellisia teknisiä edellytyksiä toimia, mutta sen tärkein tavoite olikin poliittinen, Neuvostoliiton heikentäminen.
Sosialismia rakentavat maat eivät kyenneet täysipainoisesti kehittämään yhteiskuntarakenteitaan, kun asevarustelu alkoi niellä liikaa varoja. Puhutaan silloisesta asevarustelukilpailusta, mutta tosiasia on, että USA teki aloitteen jokaisen asejärjestelmän kehittämisessä. USA otti ensimmäisenä käyttöön ydinaseen ja uhkaili ydinaseen käytöllä Hiroshiman ja Nagasakin jälkeen, kunnes ydinase oli myös Neuvostoliitolla. USA otti ensimmäisenä käyttöön vetypommin, Neuvostoliitto tuli vasta sitten. NATO perustettiin ensin, vasta sen jälkeen perustettiin Varsovan liitto. USA kehitti ensimmäisenä mannertenvälisiä ohjuksia ja perässä tuli Neuvostoliitto, mutta niin menestyksellisesti, että kykeni lähettämään ensimmäisen kosmonautin avaruuteen ennen Yhdysvaltoja.
Neuvostoliiton ja itä-Euroopan maiden sosialististen rakenteiden kumoutuessa 1990-luvun alussa USA:n toiminnalle ei enää ollut todellista vastavoimaa maailmassa. Tämä poisti lopullisesti siltä kaikki esteet koventaa terroriaan maailmanpoliisina, johtavana imperialistisena maana. Seurauksena tästä oli asevarustelun kiihtyminen kaikissa kapitalistisissa maissa, myös Suomessa.
Me emme tarvitse asevarustelun lisäämistä Suomessa, vaan aseistuksen purkamista. Emme tarvitse Hollannista 200 käytettyä hyökkäysvaunua, emmekä Hornet-hävittäjiin hyökkäysohjuksia, tai osallistumista Nato-maiden ilmavalvontaan. Suomen ei tule myöskään myydä aseita ja ammuksia ulkomaille.
USA uudelle ”terroristiretkelle”
Kun USA oli päässyt voitolle kommunismin ja työväenluokan vastaisessa hyökkäyksessä ei se merkinnyt, että maailmaan olisi tullut rauha ja oikeudenmukaisuus. Päinvastoin uusi tilanne on korostanut entistä selvemmin USA:n politiikan taantumuksellista roolia eri puolilla maailmaa, mikä on luonnollisesti kärjistänyt tilanteita ja luonut vastustusta. Tästä on seurannut lukuisia uusia sotia ja se on myös ruokkinut terrorismia.
Työväenluokan keino vastustaa oikeistolaisen politiikan sortoa on ollut perinteisesti luokkataistelun kehittäminen kansainvälisesti ja jokaisessa yksittäisessä maassa erikseen. Porvarilliset luokat taas ovat kautta aikojen turvautuneet terrorismiin työtätekevien vastarinnan kukistamiseksi. Terrorismi on myös porvarien korvike sodalle toista porvaria vastaan.
USA:n johdolla harjoitettu politiikka on aiheuttanut vastarintaa myös länsimaissa. Globaalin kapitalismin seuraukset on nähty kaikkialla. USA:n ja kansainvälisen kapitalismin taloudelliset edut näkyvät globaalissa maailmantaloudessa kehitysmaiden velkaantumisena ja köyhtymisenä, köyhyyden lisääntymisenä, työväenliikkeen oikeuksien rajoittamisena, jne. Globaalin kapitalismin etuja ajetaan edelleenkin IMF:n, Maailmanpankin ja WTO:n avulla. Näiden keskeisten järjestöjen rinnalla on vielä muitakin järjestöjä kuten OECD.
Globaalin kapitalismin vastustaminen on näkynyt länsimaissa näiden kapitalismin järjestöjen ja EU:n kokousten yhteydessä laajoina ja rajuina mielenosoituksina. Nämä järjestöt eivät kohta uskalla edes järjestää kokouksiaan normaalissa ympäristössä pelätessään laajoja mielenosoituksia, vaan vievät kokouksensa vaikeasti päästäville alueilla kuten Qatariin tai Kanadan vuoristoalueille.
Hyväksytty Kommunistisen Työväenpuolueen 21 edustajakokouksessa 10-11.5.2014
Työkansan Sanomat 9/2023