Aluevaltuustojen vaalit pidetään tammikuussa 2022. Vuoden 2023 alusta toimintansa aloittavat aluevaltuustot tulevat päättämään sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. Näiden toimialojen kohdalla tapahtuu todella suuri kuntaliitos.
Aluehallinnon toiminnan puitteet, kuten mahdollinen verotusoikeus on vielä päättämättä eduskunnassa. Alkuaan tätä suurta hallinnollista muutosta perusteltiin saavutettavilla säästöillä. Puheet tältä osin ovat vaimentuneet, kun päättäjät eduskunnassa ovat havainneet edessä olevat suuret tehtävät hallinnon muodostamisessa ja vanhojen rakenteiden purkamisessa.
Todellisuutta on se, että nykyisellä sairaanhoitopiirien hallintorakenteella on saavutettavissa kaikki se millä muutosta on nyt perusteltu. Sitä vaan ei ole sanottu, että rahaa sosiaali- ja terveydenhoitoon tarvitaan lisää. Suomessa terveydenhoitoon käytettävä rahamäärä on 40 % pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Juuri tämän vuoksi julkisen terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden saanti on kriisitilanteessa.
Aluehallinnon muodostamisen todellinen syy on yksityistäminen. Kun Kansanterveyslaki 1970- luvun alussa hyväksyttiin, pidettiin selvänä asiana, että yhteiskunta tulee huolehtimaan jokaisesta kansalaisesta hänen saadessa hoidon ja vielä ilmaiseksi. Tämä oli yhteiskunnan tavoite saavuttaa mahdollisimman tasa-arvoinen terveys kaikille. Nyt tilalle tuodaan yrityksille mahdollisuus saada voittoja ihmisten sairauden ja terveyden kustannuksella.
Aluevaltuustoilla tulee olemaan järjestämisvastuussa mahdollisuus antaa alueen sote-palvelut yksityisen voittoa tavoittelevan yrityksen tuottamiksi. Näin koko maan eri alueiden palvelut voivat muodostua erilaisiksi ja eritasoisiksi. Myös keskitetty lääketieteellinen tieto häviää kilpailullisista syistä. Lupauksia sote-palvelujen rahoituksen lisäämisestä ei ole näkynyt eikä kuulunut vaikka rahaa tulee kulumaan alue- ja valtionhallinnon muodostamiseen, tietotekniikan luomiseen ja ylläpitämiseen sekä yksityisten yritysten voittoihin. Varsinainen tehtävä, parantaa palveluiden saantia, ei tule kohentumaan vaan ne heikkenevät.
Yksi merkittävä ja myös kielteinen kehitys aluehallinnon muodostamisessa on kuntatasolla lähidemokratian ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien heikentyminen sote-asioissa. Aluevaltuustoihin valituiksi tulevat pääasiassa edustajat suurista kunnista. Alueen syrjäseudut syrjäytyvät entisestään ja kapitalistinen keskittyminen jatkuu kiihtymällä. Aluevaalit eivät edistä kansalaisten oma-aloitteellisuutta toimia kuntapolitiikassa. Aluehallinto tulee heikentämään palvelujen saantia, tulee kalliiksi, on etäinen ja tarpeeton.
Kommunistinen työväenpuolue
Keskusneuvosto
Entäpä sitten suurten kuntien asukkaat? Eikö se ole nimenomaan heille hyödyllistä, että suuret kunnat saavat suurimman päätösvallan, ja että ei mennä syrjäseutujen ehdoilla, vaan enemmistön ehdoilla.
Kyse on Suomen perustuslain noudattamisesta ja YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta. Perustuslain mukaan kaikkia kansalaisia on kohdeltava tasavertaisesti, ihmisoikeuksien julistuksen mukaan ketään syrjimättä. Vuoden 1972 kansanterveyslaki, joka nyt lakkautetaan vuoden 2023 alusta voimaan tulevilla sote-laeilla, perustui juuri perustuslakiin ja ihmisoikeuksiin. Kansanterveyslaki pakotti kuntiin terveyskeskusten rakentamisen ja sote-palvelut.
HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on arvioinut sote-lakeja ja hyvinvointialueiden valtuustojen mahdollisuuksia toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon nykytasoa. Lehtosen mukaan se ei ole mahdollista. Hyvinvointialueilta ja niiden valtuustoilta puuttuu 4 miljardia rahaa. Se johtaa tilanteeseen, missä terveyskeskuksia ja sote-palveluja aletaan lakkauttaa, eikä vain pelkästään syrjäseuduilta.
Suomessa on ollut toimiva yliopistosairaalaverkosto ja kuntayhtymien sairaaloita. Ne kyllä selviävät uusien lakienkin aikana. Kyse onkin terveyskeskusten ja lähipalveluiden säilymisestä. Niitä on ehdottomasti puolustettava, yksin jo vanhenevan väestön vuoksi.
Asiantuntijoiden, jotka eivät palvele eduskunnan enemmistön ja hallituksen tavoitteita, mukaan sote-lakien tavoite on kustannusten leikkaaminen.
Nykyisellään erikoissairaanhoidosta annetun lain perusteella sairaanhoitopiirin kuntainliiton liittovaltuusto vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä alueellaan. Liittovaltuustoon valitsevat jäsenkuntien valtuustot jäseniä, joiden lukumäärä määräytyy kunnan asukasluvun mukaan. Esimerkiksi kunnan asukasmäärän sijoittuessa 25001 – 100000 rajoihin saa se neljä edustajaa sairaanhoitopiirin kuntainliiton liittovaltuustoon.
Käytännössä kunnan paikat sairaanhoitopiirissä menevät kunnan suurimmille puolueille. Ne kuitenkin joutuvat päätöksiään selittämään kunnassa ja kuntalaisille.
Hyvinvointialueen aluevaltuutettu ei ole kunnasta valittu edustaja eikä hänellä siten ole mitään velvoitteita johonkin kuntaan nähden. Ainoa velvoite ja vastuu on niin sanotusti poliittinen. Aluevaalissa moni pieni kunta tulee jäämään ilman kunnassa asuvaa aluevaltuutettua. Rajoittamattoman poliittisen enemmistövallan seurauksena so-te palvelujen saanti reuna-alueilla tulee heikkenemään.