100 vuotta sitten, 21.1.1924, Vladimir Iljitš Lenin kuoli. Lenin oli yksi koko historian merkittävimmistä kommunisteista ja vallankumouksellisista. Leninin ja hänen johtamansa bolshevikkipuolueen johdolla entisen Venäjän keisarikunnan kansat maailman ensimmäisinä karistivat päältään pääoman kahleet, pystyttivät työväenvaltion ja alkoivat kulkea tietä kohti sosialismia.
Neuvosto-Venäjän syntyminen todisti työläisille kaikkialla, ettei kapitalismi ole ikuinen eikä voittamaton. Pian monet kansat ympäri maailmaa nousivat Leninin ja bolshevikkien esimerkkiä seuraten vallankumoukseen omia riistäjiään vastaan, vapauttaen edelleen miljoonia työläisiä ja talonpoikia.
Vallankumouksen onnistuminen vaati kommunismin teorian kehittämistä uudenlaisissa kapitalismin oloissa. Kapitalismi oli kehittynyt monopolistiseksi, ja monopolit kansainvälisiksi. Teoksessaan Imperialismi kapitalismin korkeimpana vaiheena Lenin kehitti teorian kapitalismin imperialistisesta asteesta, jossa elämme edelleen.
Vallankumous niin Leninin kuin meidänkin aikanamme vaatii hyvin järjestäytyneen kommunistisen puolueen, joka osaa vastata kaikkiin yhteiskunnallisiin tilanteisiin ja kysymyksiin johdonmukaisesti ja yhtenäisesti, tuntee kommunismin teorian, on yhteydessä työväenluokkaan, opettaa tätä ja kannustaa aidosti merkitykselliseen toimintaan. Lenin useissa teoksissaan esitti, minkälaisen kommunistisen puolueen työväenluokka tarvitsee, ja kehitti teorian työväenluokan etujoukkopuolueesta.
Lenin joutui aikanaan vastustamaan useita revisionistisia ja ei-marxilaisia vasemmistolaisia ryhmiä ja suuntauksia. Tämän vuoksi Leniniltä löytyy lukuisia kirjoja, artikkeleita ja muita teoksia, joissa hän vastustaa muun muassa toisen internationaalin revisionisteja, vasemmistolaisia terroristisia suuntauksia, kuten narodnikkeja ja eserriä, opportunistisia legaalimarxilaisia ja menshevikkejä.
Vaikka nämä teokset puhuvat ryhmistä ja ihmisistä, jotka elivät yli sata vuotta sitten, ovat näiden kaltaiset suuntaukset ja niiden vastustaminen edelleen ajankohtaisia. Ihmiset ja ryhmät, jotka eivät tiedä, miksi erilaiset poikkeamat ovat väärin, ovat vaarassa tehdä näitä virheitä itse. Erilaiset poikkeamat tulee tuntea, ja tietää, miksi ne ovat väärin, jotta niitä voi johdonmukaisesti vastustaa niiden ilmetessä liikkeessä tai omassa puolueessa.
Leninin teoriat ja niiden todistuminen oikeiksi lokakuun vallankumouksessa aloitti uuden vaiheen kommunistisessa liikkeessä. Kävi selväksi, että vallankumoukseen ryhtyvien tulisi seurata Leninin ja bolshevikkien löytämää tietä onnistuakseen, sillä vain tällaiset vallankumoukset ovat tuoneet työväenluokalle kestävän voiton, vallan ja vapauden. Tästä syystä nykyaikaista marxismia kutsutaan marxismi-leninismiksi. Leninin panosten kieltämisestä on itsessään tullut revisionismia, marxismin vääristelyä. Ei siksi, että Marxin ja Engelsin alkuperäiset opit olisivat väärin, vaan koska tällainen väärä “oikeaoppisuus” poistaa marxismilta sille oleellisen piirteen, kyvyn kehittyä ja muokkautua yhteiskunnallisiin oloihin nähden.
Kaikkien kommunistien tulee opiskella Leniniä yhtälailla kuin Marxia ja Engelsiä, sillä näiden teoksista löytyy ohjenuora kommunistien toiminnalle, jota tulee vääristelemättä soveltaa kunkin maan ja yhteiskunnallisen tilanteen mukaan.
100 vuotta Leninin kuoleman jälkeen eivät suinkaan ole olleet 100 vuotta ilman Leniniä. Leninin opit ovat eläneet miljoonia elämiä kaikissa vallankumouksellisissa, kaikissa työläisissä ja sorretuissa, jotka ovat nousseet riistäjiään vastaan. Leninin opit ovat aiheuttaneet kauhua porvareissa ja revisionisteissa, sillä nämä tietävät, että näillä opeilla varustettu työväenluokka voittaa kaikki esteet. Leninin opit ovat eläneet jo yli vuosisadan, eivätkä ne tule koskaan kuolemaan.
Sanni Riihiaho
Työkansan Sanomat 1/2024