Kokoomuksen ja perussuomalaisten porvarihallitus ilmoitti tiistaina 1. huhtikuuta esittävänsä Suomen irtaantumista Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä kansainvälisestä sopimuksesta. Toinen ilmoitus koski sotilasmenojen kasvattamista vuoteen 2029 mennessä vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Ottawan miinankieltosopimus on yksi Suomen valtiosopimuksista. Suomen lisäksi sopimuksen on allekirjoittanut 164 maata. Sopimukseen perustuvalle kampanjalle myönnettiin vuonna 1997 Nobelin rauhanpalkinto.
Suomen osalta mainehaitta ja kustannukset ovat valtavia.
Ottawan sopimuksesta irtaantuminen ja uusien maamiinojen hinta on satoja miljoonia euroja. Sotilasliitto Naton vaatimus sotilasmenojen kasvattamiseksi ensimmäisessä vaiheessa vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta on Suomelle miljardien lisäkustannus.
Natosta on esitetty jopa viittä prosenttia sotilasmenoihin kaikkien jäsenmaiden bruttokansantuotteesta.
Suomen vuoden 2024 bruttokansantuote oli 276,2 miljardia euroa. Sotilasmenot olivat 6,2 miljardia, ja niiden osuus bruttokansantuotteesta oli 2,2 prosenttia. Kun prosenttiosuus nousee kolmeen, se tarkoittaa viime vuoden luvuilla 8,28 miljardia.
Jos tuo korotus jaettaisiin kolmena vuotena tasaisesti vuoteen 2029 mennessä, se merkitsisi vuosittain miljardiluokan sotilasmenojen lisäystä. Kun otetaan huomioon bruttokansantuotteen pienikin kasvu ja menojen kumulatiivinen vaikutus, kansan kannalta luvassa on vain lisää maksamista.
Sotilasliitto Naton pääsihteeri esitti ennen viimeisintä Eurooppa-neuvoston kokousta, että sotilasmenojen kasvu EU:ssa on rahoitettava sosiaali- ja terveydenhuollon leikkauksilla.
Suomen hallitukset, riippumatta niiden väristä, tulevat noudattamaan Naton ja EU:n määräyksiä. Vain kansan voimakas vastarinta voi estää militaristien ja lännen imperialismin veriset hankkeet.
Miksi rauhanliike ei toimi? Pelkäävätkö ne loppujenkin valtionosuuksien menettämistä?
Rauno Lintunen
Blogikirjoitus 2.4.2025