Oikeiston valta on aina tiennyt militarismin kasvua. Militarismi on myrkkyä ja työntää lonkeronsa kaikkialle yhteiskuntaan kuin pahanlaatuinen syöpä.
Militarismi ja sotauho eivät ole ensimmäistä kertaa vieraana suomalaisten kodeissa.
1930-luvun oikeisto salli suojeluskuntien asejoukot, Lapuan liikkeen ja IKL:n fasistit. Rauhanliikkeet, muut vasemmistolaiset kansalaisjärjestöt ja kommunistit painettiin kielloilla maanalaisen toiminnan lähtökuoppiin.
Sotauho oli 30-luvulla kova, ja mallia otettiin Saksan fasismista ja natsijoukoista.
Tuon ajan oikeiston, fasistien ja karjalaseurojen toiminnasta ja tavoitteista kertoo osuvasti kirjailija Maria Jotunin kuvaus, ”Sotaa, sitä tarvitaan”.
Propaganda ja suomalaisten kiihotus tapahtui 30-luvun käytössä olleilla välineillä. Lehdet, radio ja kirkot tekivät kaikkensa sodan valmistelussa. Ja onnistuivatkin siinä.
Nykyinen porvarimedia on 30-lukua massiivisemman propagandan ja sotauhon tuottaja. Se ei salli militarismin arvostelua ja tuottaa päivittäin tympeää Venäjä-pilkkaa, jopa vihaa.
Milloin viimeksi kuulitte mediassa rauhanpuhetta, väkivallan vastaisia tietoiskuja tai esityksiä asemäärärahojen leikkaamisesta?
Kun työläinen vuokra-asunnossaan ja mummo mökissään avaa television, väkivalta ja sota hyökkäävät silmille ja paukkuvat korvissa. Ei päivää eikä kanavaa, missä tappelu, ampuminen ja tappaminen ei olisi luonnollista toimintaa.
Tuota samaa kieroutunutta menoa tyrkytetään myös sotapeleissä, videoissa ja elokuvissa. Vain typerys väittää, ettei tuolla vyörytyksellä olisi vaikutusta lapsiin ja nuoriin. Kyllä on.
Kouluissa ei ole enää rauhankasvatusta, harjoitellaan ampumista ja lapsia viedään yön kestäville metsäjotoksille. Sitten kauhistellaan, kun joku onneton saa käsiinsä ladatun aseen, ja surmaa toverinsa.
Naisia, jotka olivat aiemmin elämän synnyttäjiä ja suojelijoita, koulutetaan nyt rauhan vaalimisen sijasta toisten naisten tappajiksi. Kuka enää haluaa synnyttää lapsia väkivallan täyttämään yhteiskuntaan?
Tolkun ihminen kyllä ymmärtää, että nykymenosta ei seuraa mitään hyvää. Siksi. Ylös, ulos ja vastarintaan!
Rauno Lintunen
Pakina 6/2024: Kapitalismi ja ekonomistit
Kapitalistisen järjestelmän alusta alkaen ihmisille on selitetty, että järjestelmässä markkinat korjaavat itse itseään. Niin ei tietenkään ole.
Valtiot ovat jo kahden vuosisadan ajan antaneet kainalosauvat noille ”itsekorjautuville” markkinoille.
Suomi ei kapitalistisena valtiona poikkea kaltaisistaan. Valtio ja kunnat jakavat vuosittain yrityksille erilaisia tukia ja etuisuuksia yli10 miljardin euron arvosta. Suuret yhtiöt kahmivat niistä valtaosan.
Kainalosauvat eivät kuitenkaan auta. Kapitalistinen talous kulkee taantumasta toiseen. Välillä se syöksyy lamaan ja ajaa aina työväenluokan työttömyyden ja köyhtymisen kurimukseen.
Elämme nyt talouden taantuman aikaa. Sen maksumiehenä ovat työläiset. Heidän arkielämänsä vaikeutuu ja monet masentuvat. Tarvitaan piristystä ja unelmia. Niitä tarjoavat porvarimedia ja maksetut ekonomistit.
Nuo ekonomistit ovat vuonna 2021 alkaneiden taantumavuosien ajan ennustaneet talouden elpyvän ja kasvavan ensi vuonna. Tämän vuoden ennusteet eivät poikkea aikeisemmista.
Ekonomistien selitysten mukaan ensi vuonna kotitaloudet nostavat Suomen ylös taantumasta. Talouskäyrä kiipeää plussan puolelle.
Uskokoon, ken tahtoo.
Elokuun työttömyysluvut paljastavat Suomen työttömien määräksi reilusti yli 400 000. Ja juuri nyt työttömyysturvan saantia on kiristetty ja päivärahoja leikattu kovalla kädellä. Samaan aikaan porvarihallituksen koko työväenluokkaa rankaisevat heikennykset ja leikkaukset vain jatkuvat.
Ekonomistien selitykset valuvat tälläkin kertaa kuin vesi hanhen selästä. Kotitalouksien ostovoima heikkenee, ei suinkaan kohene. Mutta ainahan on ensi vuoden jälkeen tulossa seuraava ensi vuosi.
**
Elämme parhaillaan aikaa, kun sodan vaara Euroopassa on kasvanut äärimmilleen. Yhdysvallat, Euroopan unioni ja sotilasliitto Nato käyvät sijaissotaansa Venäjää vastaan Ukrainassa. Vain yksikin väärä siirto voi johtaa ydinaseiden käyttöön.
Suomi on sidottu vahvasti Natoon ja sen päätöksiin. Lisäksi on vielä hyväksytty erilliset sotasopimukset mm. Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa. Tykit ja ohjukset sojottavat Venäjän suuntaan.
Eduskunnassa vasemmisto ja vihreät ovat Suomen osalta hyväksyneet em. sopimukset ja niiden mukanaan tuoman militaristisen uhon. Sitä ei voi antaa anteeksi.
Anteeksiantoa eivät myöskään saa valtionavuilla eläneet rauhanjärjestöt. Hiljaista on ollut kuin pienen hautausmaan käytävillä.
Luopiot istuvat nyt turvapaikoissaan Brysselin palatsissa. Toivottavasti edes viini ja simpukat maistuisivat tavallista karvaammalta.
Rauno Lintunen
PAKINA 5/2024: Laarin pohja
Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama Orpon porvarihallitus on kolunnut laarin pohjia valtion talouden ”tasapainottamiseksi”.
Sotavalmistelut, Ukrainan aseistaminen ja EU:n kita kun vaativat miljardeja toisensa perään.
Laarin pohjaa kolutessa työväestö on joutunut koville. Sosiaali- ja työttömyysturvaa on leikattu jo moneen kertaan.
Asumistukea on aikaisempaa vaikeampi saada ehtojen kiristyessä. Myös tuen määrää on leikattu.
Sama vaikeus koskee myös työttömyysturvaa. Ansiosidonnaista turvaa on entistäkin vaikeampi saada, ja päivärahat ovat Pohjoismaiden alinta tasoa.
Asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset ovat ajaneet yhä suuremman joukon toimeentulotuen asiakkaiksi. Kelan luukulla työtön ja vähävarainen on vielä lain suojassa, mutta kunnissa harkinnanvaraisten päätösten armoilla.
Orpon porvarihallituksen laarista löytyi kaiken koluamisen jälkeen vielä yksi jyvä. Se on eläkkeensaajien asumistuki. Siitä on tarkoitus leikata kymmeniä miljoonia euroja.
Leikkauksen maksajiksi joutuu yli 200 000 eläkeläistä. Tuhannet menettävät kokonaan saamansa asumistuen.
Rauno Lintunen
PAKINA 4/2024: Sotapsykoosi on saanut vallan
Sotapsykoosi ei ole kliininen mielenterveyden häiriö, mutta se voi liittyä voimakkaaseen jännitykseen ja ahdistukseen, joita myös sotavalmistelut ja militaristinen uutisointi voivat aiheuttaa.
Suomessa Venäjävihan, militaristisen uhon ja sotapsykoosin takana on vuonna 2014 perustettu mediapooli ja sen sisältöryhmä.
Sisältöryhmään kuuluvat valtion Ylen, Erkkojen Sanomien ja muutama muu johtavan median päätoimittajat.
Mediapoolin tehtäväksi on sovittu median toiminnan turvaaminen ”kriisinajan oloissa”. Poolin sisältöryhmän tehtävänä on torjua ”disinformaatio” ja tarjota kansalaisille ”virallisia uutisia”.
Mediapooli, jossa ovat myös armeijan ja poliisin edustajat, on päättänyt, että Suomi on ollut ”kriisin oloissa” jo kymmenen vuotta. Tuo päätös on johtanut mediassa kattavaan sensuuriin, ja ison osan kansasta sotapsykoosin valtaan.
Kirjoitin tällä palstalla jo aiemmin (Työkansan Sanomat 3/2016) mediapoolista ja paljastin sen sisältöryhmän. Nyt on aika julkaista kirjoitus uudelleen. Niin hurjaksi sotauho on mennyt, ja sensuuri muistuttaa 1930-mustaa vuosikymmentä.
Mikä ihmeen mediapooli?
Jokainen valveutunut suomalaisen median seuraaja on varmasti huomannut, että uutisten ja ajankohtaisohjelmien sisältö on muuttunut räikeän Venäjä-vastaiseksi. Vihan lietsonta ja venäläisten pilkkaaminen on ujutettu jopa viihdeohjelmiin.
Muutos ei ole tapahtunut pelkästään sormia napsauttamalla. Tai että toimittajat olisivat joukolla siirtyneet äärioikeiston ja sodanlietsojien joukkoon.
Muutos on pienen piirin monivuotisen suunnittelun ja ohjeistuksen tulos.
Propagandan suunnittelijoita ja toimittajien ohjeistajia on toki ollut kautta aikojen. Armeijalla on omat tiedotuskomppaniat ja oikeistolla suomalaiset klubit ja muut salaseurat.
Yksi on kuitenkin ylitse muiden. Se on 2014 Huoltovarmuuskeskuksen yhteyteen perustettu Mediapooli. Kaikki Suomen suurimmat mediatalot, Alma Media, MTV, Sanoma ja Yle ovat mukana poolin toiminnassa.
Näin poolissa on koolla ja yhteiseen hiileen puhaltamassa koko porvarimedia. Mukana on varmuuden vuoksi myös Puolustusvoimien ja poliisin edustus.
Mediapoolin nykyinen puheenjohtaja on Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen. Poolissa on myös sisältöryhmä, joka ohjeistaa mediaa ”informaatiosodan etulinjassa, luotettavan tiedon turvaamiseksi”.
Ukrainan kriisi ja Venäjän pyrkimykset ovat olleet poolin ja sen sisältöryhmän suurin ponnistus. Venäjää myötäilevät ”trollausilmiöt kun ovat pyrkineet horjuttamaan suomalaisten perinteistä luottamusta joukkoviestintään”. Ja on taisteltava ”koti- ja ulkomaisten propagandasivustojen suoltamaa disinformaatiota vastaan”.
Toinen suuri Mediapoolin ponnistus on jukuripäisen Suomen kansan käännyttäminen Nato-jäsenyyden kannalle.
Elämme rikkaan kapitalistiluokan ja sotavalmisteluja tekevän kenraalikunnan ohjailemassa klikkivallassa. Ne joilla on aineellinen valta, niillä on myös henkinen valta.
Rauno Lintunen
PAKINA 3/2024: ”Niin kauan kun on tarpeen”
Suomessa on ollut aina rehvakkaita ja omavaltaisia pääministereitä. Ukrainan sodan aikana tähän joukkoon lisäsivät itsensä ex-pääministeri Sanna Marin ja nykyinen pääministeri Petteri Orpo.
Marin tuli kuuluisaksi, paitsi nahkatakista ja tansseista, armeijan ja kenraalien kainaloisena. Hän avasi Ukrainaan miljardien eurojen aseviennin ja rahatuen uhoamalla ”niin kauan kun on tarpeen”.
Orpo on jatkanut Marinin viitoittamalla tiellä. Ukrainan korruptio ja hallinnon henkilöiden välinen taistelu miljardien jakamisesta ei estänyt Marinia, eikä estä Orpoakaan. Kaverilla on aina kaverinsa.
Vähän yli kahdessa vuodessa Ukrainaan on upotettu aseapuna kaksi miljardia euroa. Muuta apua on annettu miljardilla eurolla. Mitään taukoa rahan kippaamiselle loputtomaan suohon ei ole luvassa.
Ukrainan suon lisäksi Suomen armeijan omiin menoihin uppoaa tänä vuonna yli 6,2 miljardia euroa. Kaksi vaalikautta aiemmin vuonna 2015 nuo menot olivat alle 2,4 miljardia euroa.
Miljardien haaskausta ei ole jarruttanut edes valtion kokoaikainen velkaantuminen, tai sotealueiden budjettien miljardivajaukset. Terveyskeskuksia kaatuu, yöpäivystyksiä lakkautetaan, hoitoa tarvitsevien käyntimaksut kallistuvat, ja paljon muuta.
Kun kyse on oman maan pienituloisista, työttömistä, eläkeläisistä, köyhistä ja vaivaisista, leikkuri leikkaa ja ruoska ohjeistaa. Porvarihallitus, porvarieduskunta ja porvariministerit eivät kerro tuesta sanoilla ”niin kauan kun on tarpeen”.
Juhlitaan Työväen Vappua
Vappu, toukokuu 1. päivä, on työväen perinteinen mielenosoitus- ja juhlapäivä. Protestit, puheet ja juhliminen mahtuvat samaan päivän tunnelmaan.
Muistan ja aistin vieläkin hyvin sen tunnelman, kun seisoin alakoululaisena palokunnantalon seinustalla lausumassa Vapun runoa. Päällä oli pioneeripuku. Oli kylmä, lunta satoi. Kaikki tuntui silti jotenkin ylväänä. Olihan työläisten Vappujuhla.
Tuohon aikaan oli myös kerran vuodessa tapana mennä kouluun pioneeripuku päällä. Mentiin, vaikka opettaja vaati vaatteiden vaihtoa ja rikkaiden lapset pilkkasivat. Seisottiin suorana, periksi ei annettu.
Ajat ovat muuttuneet, porvarien tavat eivät.
Orpon porvarihallituksen ohjelmassa esitetään kommunististen tunnusten kieltämistä. Nyt ajetaan läpi työläisten lakko-oikeuksien rajoittamista ja lakkosakkojen viemistä yksittäisen työläisen maksettavaksi. Niitä ei voida hyväksyä.
Työläisten demokraattisia ja järjestäytymisen oikeuksia kavennetaan kovalla kädellä. Oikeisto etsii Suomen perustuslaista kohtia, joita voisi rikkoa.
Mutta periksi ei annata tänäkään Työväen Vappuna. Näytetään porvareille!
**********
PAKINA 2/2024: Leveän leivän EU-pöydät houkuttavat
EU:n parlamenttivaalien lähetessä muutamat puoluejohtajat ja kärkipoliitikot ovat aktivoituneet. Kotimaa saa jäädä. EU:n mahtipalkat, viinit ja simpukat houkuttavat.
Muitakin syitä maastapakoon toki on. Kun oman maan talous ja ulkopolitiikka on sotkettu, EU tarjoaa 705 napinpainajan joukossa varjoisan turvapaikan.
Nostetaan tässä tikun nokkaan vasemmistoliitto, joka sdp ohella edustaa suomalaista ”valevasemmistoa”.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja puolueen eduskuntaryhmää johtava Jussi Saramo haluavat karistaa kotimaan pölyt jaloistaan. Heidän kohdalleen sopii hyvin vanha hokema ”manu on tehnyt tehtävänsä, manu saa mennä”.
Molemmat olivat viemässä Suomen sotilasliitto Natoon. Molemmat olivat myös ministereinä velkaannuttamassa suomalaiset.
Andersson oli Suomen ulkopolitiikasta päättävän pt-utvan jäsen, ja hyväksyi mm. Nato-joukkojen sotaharjoitukset ja suomalaisten sotilaiden harjoitukset Nato-maissa.
Anderssonin ja Saramon teot ovat paljon pahempia kuin 1990-luvun alussa oikeistoa edustaneen puolustusministeri Elisabet Rehnin pelastusharjoitukset ja Hornet-lennot.
Li Andersson on tähän asti ollut porvarimedian suosikki ja työnnön kohde. Taktiikka on onnistunut, sillä se on osaltaan estänyt sdp nousun ja auttanut näin kokoomuksen Suomen valtapuolueeksi.
Nähtäväksi jää, riittääkö työntö vielä EU-vaaleissa.
**
Viime vuosi ja tämän vuoden alku ovat olleet EU-maissa laajojen ja lisäntyvien lakkojen aikaa. Sellaista unionin jäsenmaata ei ole ollut, missä työläiset ja maanviljelijät eivät olisi nousseet vastustamaan kapitalisteja ja hallituksia.
Työläisten lakkojen vaatimuksena on palkkojen korottaminen ja työolojen parantaminen. Syynä ovat jatkuva hintojen korottaminen, inflaatio, työajan pidentäminen ja työturvallisuuden laiminlyönti.
Maanviljelijät puolestaan protestoivat rajusti polttoaineiden korkeaa hintaa, kustannusten yleistä nousua ja erityisesti Ukrainasta tulevaa halpatuontia, jota EU rahoittaa.
Poliisit ovat olleet tukahduttamassa kaikkia lakkoja. Vesitykit, kyynelkaasu ja patukat ovat kapitalistien puolella.
Suomessa on lakkoiltu vähemmän. Mutta helmikuun alussa lakot sosiaaliturvan leikkauksia ja työelämän heikennyksiä vastaan olivat jo kolmipäiväisiä. Niissä oli mukana 100 000 työläistä.
Tämän viikon maanantaina alkavat suurten ammattiliittojen kaksiviikkoiset tuonnin, viennin ja raskaan prosessiteollisuuden lakot on suunnattu kapitalisteja ja Orpon porvarihallitusta vastaa.
Tuetaan lakkolaisia, ollaan solidaarisia.
Rauno Lintunen
**********
PAKINA 1/2024: Samanmielisistä on vaikea saada erimielisiä
Suomen presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen televisiotentit ovat olleet piinallista katsottavaa.
Toimittajaparatkin ovat varmasti olleet vaivautuneita yrittäessään keksiä edes jotakin uutta ja erottavaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää yhdeksältä samanmieliseltä ehdokkaalta.
Siksi esimerkiksi Ylen suuri vaalitentti oli pikkunäppärää sisäpoliittista keskustelua, melkerin nukuttavaa sievistelyä.
Presidentti voi toki olla sisäpolitiikassa taustavaikuttaja, mutta päätösvalta rajoittuu lähinnä nimityksiin.
Presidentin toimivaltaan on kuulunut tähän asti ulko- ja turvallisuuspolitiikka, jota nykyisin kuvaa sana ”vaihtoehdottomuus”. Vuosikymmenien rauhantila on korvattu sotavalmisteluilla. Niitä ei saisi arvostella.
Nykymenosta ei ole syntynyt esimielisyyttä, koska kaikki ehdokkaat ovat Natolaisia. He tietävät kyllä, että Yhdysvallat ja sen johtama Nato määräävät Suomen tulevan suunnan niin sodassa kuin muussakin.
**
Maahanmuuttovirasto arvio ennakkoon Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän. Viime syksyn arvion mukaan vuonna 2023 hakijoita on jopa 25 000.
Venäjältä viime kuukausina tulleet kolmansien maiden noin 1 300 turvapaikanhakijaa ovat todella pieni osa tuosta määrästä.
Itäraja ja turvapaikanhakijat olivatkin ainut pieni ehdokkaita erottava asia. Joidenkin mielestä itärajan piikkilanka-aita pitäisi rakentaa koko rajan pituudelle, ja sulkea koko raja. Toiset taas halusivat käännyttää heti pakolaiset, ilman mitään paperityötä.
Kaikki ehdokkaat olivat valmiita rikkomaan Suomen solmimia kansainvälisiä sopimuksia, erityisesti pakolaissopimusta ja sen lisäyksiä.
**
Tätä kirjoitettaessa presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulos ei ollut selvillä.
Se on kuitenkin varmaa, että aiempina vuosikymmeninä nähtyä vaalien toisen kierroksen oikeisto-vasemmisto asetelmaa ei ole tulossa.
Helmikuun 11. päivänä on vastakkain kaksi porvariehdokasta. Toinen on vain oikeammalla toista.
Rauno Lintunen