Toisen maailmansodan loppuselvittelyt olivat vaikeita ja aikaa vieviä. Neuvostoliitto oli murskannut fasismin ja sen arvovalta oli suunnattomasti kasvanut. Tämä merkitsi kommunisteille ja koko työväenliikkeelle demokraattista käännettä ja aivan uusia toimintamahdollisuuksia.
Imperialistiset voittajavaltiot Englanti ja USA nostivat pian sodan jälkeen oikeistolaisen ryhtiliikkeen, joka ilmeni mm. Trumanin opissa ja Churchillin puheissa rautaesiripusta. Kuuma toinen maailmansota sai jatkokseen jäätävän kylmän sodan.
Menneiden vuosien aikana Eurooppa ja koko maailma oli joutunut käymään läpi kaksi tuhoisaa maailmansotaa. Näiden kummankin sodan aloittajana oli ollut militaristinen saksalainen imperialismi. Niinpä Pariisin rauhansopimuksessa asetetaan erityinen paino sille, ettei Saksa enää kolmatta kertaa saisi mahdollisuutta varustautumiseen ja sodan aloittamiseen.
Suomen kannalta toinen maailmansota päättyi Pariisin rauhansopimukseen, joka allekirjoitettiin 10.2.1947. Sopimus määrittelee ensiksi Suomen rajat.
Lisäksi Suomi sitoutuu takaamaan ihmisoikeudet ja poliittisen toiminnan oikeudet kaikille katsomatta rotuun, uskontoon tai poliittisiin mielipiteisiin.
Edelleen sopimuksessa todetaan, että Suomi ryhtyy kaikkiin toimenpiteisiin hajottaakseen Suomen alueella toimivat fasisminluontoiset poliittiset tai sotilaalliset järjestöt sekä kaikki Neuvostoliiton tai YK:n vastaista propagandaa harjoittavat järjestöt.
Fasismista saavutetun voiton päivää vietetään joka vuosi 9. toukokuuta.
Olli Krannila
Työkansan Sanomat 2/2025