Kansanedustajien syytesuojasta on viime aikoina keskusteltu, kun erään kansanedustajan on katsottu eduskuntapuheessaan kiihottaneen jotain kansanryhmää vastaan. Valtiopäiväpuheesta voi syytteen nostaa vain, jos 5/6 kansanedustajista sitä kannattaa. Vähemmälle huomiolle on jätetty Sauli Niinistön ”kasakkavertaus”.
Niinistö on toistellut sutkautustaan, jonka mukaan kasakka vie kaiken, mikä ei ole kunnolla kiinni. Valmentaessaan kaveriaan Trumpia kohtaamaan Putinin, hän varoitteli samalla sanonnalla. Sanonta on panettelua ja sisältää väitteen, että tietyn kansanryhmän ominaisuus on varastelu. Kasakat ovat Venäjällä toimiva eräänlainen omaa vanhoillista kulttuuriaan edustava kansanryhmä.
Voisiko Niinistöä vastaan nostaa syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan? Myös presidentillä on perustuslain 113 §:n mukainen syytesuoja, joka koskee hänen virkatoimiaan. Jos hän virkatoimessaan syyllistyy maanpetokseen, valtiopetokseen tai rikokseen ihmisyyttä vastaan, eduskunta voi ¾ -osan enemmistöllä päättää syytteen nostamisesta valtakunnanoikeuteen. Muista virantoimituksessa tehdyistä rikoksista presidenttiä ei voi lainkaan syyttää.
Viran ulkopuolisista teoista hän on tietysti vastuussa samalla tavalla kuin muutkin kansalaiset. Esimerkiksi rattijuopumus, henkirikos, varkaus ym. rikokset voivat johtaa presidentinkin rankaisemiseen. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on rikoslain 11 luvussa, joka on otsikoitu ”Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan”. RL 11: 8 § kaikessa epämääräisyydessään edellyttää julkisuutta. Rangaistus on sakkoa tai peräti enintään kaksi vuotta vankeutta. Yksityinen panettelu, uhkaaminen ja solvaaminen ei täytä rikoksen tunnusmerkkejä.
Perustuslain 113 §:n mukaan oikeuskanslerin, oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston eli ministeristön pitää ilmoittaa havaitsemastaan rikoksesta eduskunnalle. Jos joku muu huomaa rikoksen, hänen on siis käännyttävä mainittujen tahojen puoleen saadakseen prosessin alkuun.
Ovatko Niinistön kasakkapuheet tapahtuneet virantoimituksessa? Toimivalta on laaja, joten useimmiten presidentti varmaan julkisissa esiintymisissään hoitaa virkaansa. Ensimmäinen kasakkoja halventava lausuma sisältyi puheeseen maanpuolustuskurssille. Tämä on selvästi virkaan kuuluvaa toimintaa, ja edellyttäisi eduskunnan päätöstä.
Julkisuudessa ollut toinen kerta oli, kun Niinistö tapasi USA:n Trumpin ja valmensi tätä keskusteluun Putinin kanssa Helsingissä. Kaverin neuvominen selän takana voi sekin olla laajasti tulkiten virantoimitusta. Minä olen sitä mieltä, että se ei ole viranhoitoa, vaan yksityiselämän piirissä.
Tässä voidaan kuitenkin saivarrella sillä, että panettelu ei tapahtunut julkisesti. Se tuli tietoon vasta Trumpin erotetun neuvonantajan Boltonin kirjassa ”vuotona”. Itse teko ei täyttäne rikoksen tunnusmerkistöä tämän vuoksi.
Joka tapauksessa presidentin olisi syytä pyytää anteeksi lausuntoaan, jolla hän vahingoitti Suomen mainetta.
Kalevi Hölttä
oikeustieteen tohtori