Teollisuusliiton hallitus hyväksyi 5. helmikuuta teknologia- ja kemianteollisuuteen kahden vuoden työehtosopimuksen, jonka palkkaratkaisu alentaa reaalipalkkoja useilla prosenteilla. Vain yksi hallituksen jäsen jätti sopimusta koskevan eriävän mielipiteen. Jäsenäänestystä sopimuksesta ei järjestetty.
Myöhemmin myös muut teollisuusliiton sopimusalat on paimennettu samaan ruotuun. Liiton johtajien puheet teollisuustyöläisten ostovoiman turvaamisesta osoittautuivat tyhjäksi puheeksi.
Teknologiateollisuuden kapitalistit olivat käytännössä jo aiemmin hyväksyneet vastaavan tasoisen sopimuksen, jonka valtakunnansovittelija antoi ensimmäisessä sovintoesityksessään 26. tammikuuta.
Kun nykyisin käytössä on ns. ”Suomen malli”, missä vientiala määrittelee myös muiden alojen palkankorotusten tason, on ostovoiman aleneminen edessä koko työväestöllä. Vain järjestäytynyt joukkovoima voi katkaista huonon kierteen jatkumisen.
”Suomen mallista” ei ole mitään virallista sopimusta, mutta työntekijöiden keskusjärjestöt kuten SAK ja kapitalistien EK ohjaavat sillä keskitetysti mm. palkankorotusten tasoa.
Teollisuusliiton hyväksymän kaksivuotisen sopimuksen mukaan palkat nousevat tänä vuonna 3,5 prosenttia. Lisäksi maaliskuussa maksetaan 400 euron kertaerä. Ensi vuonna korotus on 2 prosenttia ja 0,5 prosenttia, jonka työnantaja päättää.
Käytännössä kahden vuoden yleiskorotus on vain 5,5 prosenttia. Esimerkiksi Saksan teknologia- ja metalliteollisuuden palkat nousevat kahdessa vuodessa 8,5 prosenttia. Lisäksi 400 euron kertaerä on veronalaista tuloa toisin kuin esimerkiksi Saksan teollisuudessa, missä kertaerä on verottomana 3 000 euroa.
Ammattiliitto PAM jatkaa palkkataistelua
Palvelualojen ammattiliitto PAM ja kaupanalan työntekijät olivat kaksipäiväisessä lakossa 9–11. helmikuuta. Lakossa oli 16 000 työntekijää 160 kaupan toimipaikassa.
Ammattiliitto kertoo, että sen tietoon tuli useita tapauksia, joissa työnantaja oli toiminut epäasiallisesti ja estänyt työntekijöitä käyttämästä lakko-oikeuttaan, vaikka lakko on perustuslaillinen oikeus. Liiton mukaan myös lakosta tiedottamista oli häiritty ja lakkoilevia työntekijöitä oli uhattu seuraamuksilla.
Maanantaiaamuna 13. helmikuuta alkaisi uusi kaksipäiväinen lakko, mikäli työriitaan ei synny sopimusta sunnuntaina 12. helmikuuta. Lakon piirissä olisi 47 jakelukeskusta ja tukkuvarastoa, joiden kautta välitetään tarvikkeita Keskon, S-ryhmän, Lidlin ja muiden liikkeiden kauppoihin. Lakkoon olisi menossa noin 4 000 työntekijää.
Vielä laajempi lakko olisi tulossa 16.–18. helmikuuta. Lakossa olisi silloin 26 000 työntekijää ja 415 kauppaa. Lakot koskisivat mm. kaikkia Suomen K-Citymarketteja, Prismoja ja Lidlejä.
Kaupan alan työntekijöiden ja ammattiliiton tavoitteena on yksivuotinen työehtosopimus ja kaikille samansuuruinen 200 euron palkkojen korotus.
Kuljetusalan ammattiliitto AKT aloittaa lakot
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT aloittaa vähintään kuusi päivää kestävät lakot keskiviikkona 15. helmikuuta, jos sitä ennen ei synny työehto- ja palkkakiistassa työntekijöille hyväksyttävää sopimusta. Lakot koskevat useita liiton sopimusaloja.
Lakkojen piirissä ovat ahtausala 15.2 alkaen toistaiseksi, kuorma-autoala 15.2–21.2, säiliöauto- ja öljytuoteala 15.2–21.2 ja terminaalitoiminta-ala 15.2–22.2.
Suomessa työntekijöiden ostovoiman heikkeneminen vain jatkuu, sillä jo viime vuonna reaaliansiot alenivat yli 4 prosenttia. Suomeen ovat nyt tulossa Euroopan pienimmät palkankorotukset.
Työläisten palkkojen ostovoiman puolustamisen sijaan ”Suomen linjan” sopijoilla tärkeintä näyttää olevan pääoman omistajien ja yhtiöiden voittojen kasvattaminen ja huhtikuun eduskuntavaalien lähetessä Sanna Marinin (sd) hallituksen pystyssä pitäminen.
Työkansan Sanomat 2/2023