Suomen Naisten Demokraattinen Liitto alkaa toimia
Jatkosodan päätyttyä kommunistinen puolue oli laillistettu ja puolueen tarkoituksena oli vaikuttaa vaalien kautta. Seuraten fasismista vapautuneiden Itä-Euroopan maiden esimerkkiä Suomen kommunistit alkoivat rakentaa suurta rintamaa. Perustettiin Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKLDL), laaja vaaliliitto, joka SKP:n lisäksi piti sisällään kaikkia mahdollisia vasemmistolaisia ja demokraattisia tahoja.
SKDL:n alle perustettiin SKP:n naisten toimesta Suomen Naisten Demokraattinen Liitto (SNDL). Liiton toiminta takkuili aluksi sisäisten eroavaisuuksien takia. Osa naisista oli juuri istunut vuosia vankilassa aatteensa puolesta. Osa taas oli vasta palaamassa toimintaan tai kiinnostumassa politiikasta. Kommunistinaiset ymmärrettävästi kokivat vähemmän radikaalien naisten toiminnan ajoittain turhauttavaksi. Silti, yhteisrintaman nimissä, toiminta alkoi.
SNDL:n ohjelma oli yleinen ja varovainen. Ohjelma myötäili Naisten Kansainvälisen Demokraattisen Liiton (NKDL) linjaa. Siinä ei esimerkiksi mainittu sosialismia ollenkaan. Linja oli yleisesti rauhaa puolustava ja käsitteli niitä asioita, jotka naisliikkeessä olivat aiemminkin kiinnostaneet.
Liitto alkoi julkaista omaa lehteään, Uutta Naista, joka pyrki kevyessä formaatissa saamaan naisia kiinnostumaan poliittisesta vaikuttamisesta. SNDL keskittyi usein vanhan naisliikkeen tavoin kulttuuri- ja sivistysmenoihin ja järjesti tapahtumia, juhlia, opintotilaisuuksia ja muita vastaavia. Tilaisuuksissa myös kerättiin nimiä liiton lakialoitteisiin naisten olojen parantamiseksi.
SNDL kasvoi valtavaksi. Sillä oli enimmillään jäseniä yli 20 000. Liiton lehdestä tuli Suomen suurin naisjärjestön lehti.
SNDL:n vaikutus
Eduskunnassa SNDL alkoi SKDL:n sisältä tehdä työtä työväenluokan ja työläisnaisten oikeuksien parantamiseksi. Alkuvuosina keskityttiin työlainsäädäntöön. Työntekijän vuosilomalaki, uusi työaikalaki, laki kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista, laki työriitojen sovittelusta, lait työneuvostosta, työtuomioistuimesta ja tuotantokomiteoista hyväksyttiin.
Myöhemmin alettiin keskittyä sosiaalisiin huolto- ja vakuutuslakeihin. Mm. vuonna 1948 saatiin läpi yleinen lapsilisäjärjestelmä.
SNDL:lle tärkeiksi asioiksi muodostuivat myös abortti- ja seksuaalivalistusasiat, naisten palkka, eläke ja vanhusten hoito, äitiyssuojelu, julkinen päivähoitojärjestelmä, perhekustannusten tasaus ja koulujärjestelmän kehittäminen. Nämä olivat kaikki asioita, jotka johtivat Suomessa aikanaan hyvinvointivaltion kehittymiseen.
Tässä kirjoitussarjassa kuvatut kommunistinaiset eivät ehtineet näkemään sosialistista Suomea. Heidän työnsä on silti mittaamattoman arvokas. Olkoon heidän rohkeutensa, päättäväisyytensä ja osaamisensa inspiraationa kaikille nykyisen kommunistisen liikkeen naisille, miehille ja muille tovereille, kun me yhdessä viemme liikettä eteenpäin, vallankumoukseen ja sosialismiin.
Tämä on Työläisnaisliikkeen historiasta Suomessa -sarjan toistaiseksi viimeinen osa. Suuri kiitos kaikille sarjan lukijoille ja tukijoille, teidän vastaanottonne on yllättänyt erittäin positiivisesti!
Sanni Riihiaho
Työkansan Sanomat 7/2023