Lakot olivat kiellettyjä 1920– ja 1930-luvuilla porvarien ollessa voimiensa tunnossa. ”Laillisia” lakkoja ei voinut järjestää. Siellä missä työläiset aloittivat taistelun oikeuksistaan, rikkurikaartit ja lapualaiset hyökkäsivät heidän kimppuunsa.
Porvaridiktatuuri meni äärimmäisyyksiin, kun eduskunnassa runnottiin läpi vuosina 1929–1931 voimassa olleet kommunistilait, joiden turvin kiellettiin kaikki kommunistiseksi määritelty poliittinen toiminta. Nuo lait vaikuttivat tietenkin myös lakkojen järjestämiseen työläisten elinolojen parantamiseksi.
Työläisten ja ammattiliittojen piina päättyi Suomessakin vasta sotien jälkeen, kun natsi-Saksa ja fasistit lyötiin lopullisesti 9.5.1945. Häirintää ja solutusta on ollut tuonkin jälkeen. Siitä kertovat ay-liikkeen historia ja Yhdysvaltojen vakoilujärjestön CIA:n avautuneet arkistot.
Elämme nyt aikaa, mikä muistuttaa ikävällä tavalla noita mustien vuosikymmenien tapahtumia. Porvarit, joiden joukossa on äärioikeistolaisia voimia, käyttävät saneluvaltaa Orpon hallituksessa ja eduskunnassa. Ja jälki on työläisten ja kansan enemmistön kannalta raakaa.
Porvarihallituksen ohjelman mukaisesti leikattiin sosiaaliturvaa ja korotettiin veroja sekä maksuja kuudella miljardilla eurolla. Nyt huhtikuun puolivälissä hallitus lisäsi kansalaisten maksutaakkaa vielä kolmella miljardilla. On arvioitu, että noin miljoona työläistä kärsii menetyksiä porvarien leikkurissa ja veroimurissa.
Työläisten lakko-oikeuksien rajoittaminen on osa porvarien hyökkäystä, jota tuetaan kaikin mahdollisin tavoin kapitalistien EK:ssa ja sen jäsenjärjestöissä. Poliittisten ja tukilakkojen rajoittamisella pyritään estämään oikeistopolitiikan vastustaminen ja kasvattamaan pääomapiirien ja kapitalistien voittoja.
SAK:n ja ammattiliittojen johto aloitti jo viime syksynä poliittiset työtaistelutoimet, joilla yritettiin torjua työläisten lakko-oikeuksien heikentäminen. Tunnin ulosmarsseilla ja päivän lakoilla ei ollut mitään vaikutusta. Vasta maaliskuussa viikon lakot nostivat heikennykset kunnolla esille. Hallitus ei kuitenkaan ole taipunut, ja vei lakkorajoitukset eduskunnan käsittelyyn.
Eduskunnan työelämävaliokunta runnoi viime viikolla läpi hallituksen ajamat ja SAK:n sekä kansainvälisen työjärjestö ILO:n vastustamat poliittisia ja tukilakkoja rajoittavat lait. Työvaliokunnan päätökseen esitettiin kolme vastalausetta.
Pakkolakien on tarkoitus astua voimaan 1.7. alkaen. Vielä on vähän aikaa torjua ne, mutta se vaatii yleiskakon julistamista. Perääntyminen saa jo riittää. On taisteltava porvarivaltaa vastaan, työläisten demokraattisten oikeuksien puolesta.
Työkansan Sanomat 3/2024
Pääkirjoitus, 21.4.2024
