Vuonna 1856 australialaiset työläiset päättivät perustaa työväen juhlapäivän, jolloin lakon avulla vaadittaisiin 8-tuntista työpäivää. Päiväksi valittiin huhtikuun 21. Ajatus levisi pikkuhiljaa myös muihin maihin. Amerikassa 8-tuntisen työpäivän juhlaa vietettiin lakkoilemalla useita kertoja 1880-luvulla.
Vuonna 1890 Kansainvälinen työläiskongressi (josta kehittyi ns. Toinen Internationaali) päätti, että vappua, työväenluokan taistelujuhlaa, vietetään joka vuosi ympäri maailmaa. (Lähde: Rosa Luxemburg, “What Are the Origins of May Day”)
Amerikkalaisten ehdotuksesta juhlapäiväksi valittiin toukokuun 1. muistamaan 1886 suurlakkoa, joka päättyi Haymarketin mellakkaan ja poliisiterroriin työläisiä vastaan.
Suomessa ensimmäistä työväenvappua viettivät 1890 Helsingin Kirjatyöntekijät. Siitä lähtien vappu on ollut myös Suomessa työläisten tärkeimpiä juhlapäiviä. Vaikka vappuna pidetäänkin hauskaa solidaarisuuden ja toveruuden hengessä, työtätekevälle kansalle vapun vietto ei ole koskaan tarkoittanut pelkkää vapaapäivän viettoa tai hauskanpitoa, vaan ennen kaikkea taistelua oikeuksien puolesta.
Vappu taistelevana juhlana
Olemme nyt tilanteessa, jossa imperialistisen sodan ja fasismin vaara kasvaa, antikommunististen taantumusvoimien tehostaessa hyökkäystään kaikkia edistyksellisiä ja rauhaa rakastavia voimia, erityisesti kommunisteja, vastaan.
Kommunistit ja vallankumouksellinen työväenliike ovat aina olleet aktiivisimpia ja uhrautuvaisimpia taistelijoita kansan hyvinvoinnin puolesta. Työväenliike on kokenut kovia iskuja, mutta kapitalismi, fasismi ja imperialismi eivät ole koskaan pystyneet sitä tuhoamaan.
Vappu on päivä, jolloin vallankumoukselliset joukot kootaan taisteluun, vaikka vaikeissakin oloissa. Sillä on tärkeä merkitys työläisten ja puolueen taistelutahdon ylläpitämisessä.
Lyhyitä katsauksia historiaan – Vapunviettoa valkoisen terrorin oloissa
Valkoisen vastavallankumouksen tarkoituksena oli ollut työväenliikkeen hävittäminen kokonaan, tai ainakin vuosikymmeniksi. Se ei kuitenkaan onnistunut. Yrjö Sirola, eräs työväenliikkeen johtohahmoista, kirjoitti valkoisen terrorin aikana 1919:
“Huolimatta yhä jatkuvista vangitsemisista, kidutuksista ja vankien ampumisesta yltyy vallankumouksellinen kiihko. Valkoisen terrorin uhrien haudoilla pidetään mielenosotuksia. Vappukulkueet olivat valtavat. Lakkoja puhkeilee eri tahoilla.” (Sirola, “»Valkoisen Suomen» sota vallankumousta vastaan.“ teoksessa Työväen Venäjältä)
Lapualais-fasismin vuosien esimerkki kommunistien uhrautuvaisesta taistelusta kansan etujen puolesta on vappu vuonna 1930, jota käytettiin fasismin vastaisen taistelun päivänä. Kommunistinen puolue sekä muutkin työväenpuolueet – Sdp pois lukien – oli lailla kielletty ja vasemmistotyöläisten vappukulkueet oli estetty.
Lapuanliike riehui ja teki salamurhia sekä terrori-iskuja työväentaloja, lehtipainoja yms. vastaan. Salainen poliisi oli työläisten kimpussa. Kommunistien oli kuitenkin pidettävä yhteyttä työläisiin ja levitettävä sanomaansa.
Niinpä runoilija ja kommunistiaktiivi Armas Äikiä kiipesi Helsingissä demarien vappujuhlassa puhujalavalle ja piti imperialistista sotaa ja fasismia kritisoivan puheen, väkijoukon pidätellessä poliiseja niin kauan, että hän ehti karkuun.
Oikeistodemari Yrjö Kilpeläinen kirjoitti asiasta seuraavasti: “Otteissaan on Äikiä aina ollut äärettömän röyhkeä ja häikäilemätön… vappuna 1930 hän hyökkäsi Mäntymäellä sosialidemokraattien juhlassa näiden puhujakorokkeelle, josta ehti pitää lyhyen puheen, ennen kuin se ehdittiin keskeyttää.
Eräässä ulkoilmajuhlassa hän puhui päällystakki päällä, ja kun poliisi tuli pidättämään, heitti takin lähinnä seisoville, pisti lippalakin päähänsä ja hävisi ympärillä seisovaan väkijoukkoon.” (siteerattu teoksessa Kipinästä tuli syttyi: Muistiinpanoja Suomen Kommunistisen Puolueen 40-vuotistaipaleelta, s. 141 “”Suojeluvartio”, joka minua avusti, oli muuten kokoonpantu Jyryn urheilijoista ja Sörnäisten nuorisoliittolaisista” Äikiä kirjoitti (s. 143).
Sotien aikaan
Toisen maailmansodan aikana Suomessa kommunistivangit juhlivat vappua vankiloissa ja keskitysleireillä. Heillä ei tietysti yleensä ollut mahdollisuuksia juhlia avoimesti, vaan esimerkiksi salaa saunassa:
“Vappua, työväestön taistelujuhlaa ei unohdeta vankilassa. Sen valmisteleminen aloitetaan hyvissä ajoin… Saunassa vietetyt vappu-, vallankumous- ja muut juhlat saattavat kohota korkeallekin taiteelliselle tasolle. Kuvaelmaa orjain noususta taisteleviksi, yhteiskunnallisesti tietoisiksi jäseniksi, jossa alas lyödyt orjat kohoavat askelma askelmalta kyyristyneistä asennoistaan ja seisovat viimein suoristunein selin, ylpeinä, kädet kohotettuina kuin punaista lippua kantaen, liikkeiden tapahtuessa taustalta kuuluvan hyräilyn tahdissa, on yksinkertaisessa kauneudessaan valtava. Tehoa lisää vielä esittäjien alastomuus ja jyrkät saunan portaat, jotka ovat loistava lavastus.” (Jenny Pajunen, “Kaksitoista”, teoksessa SKP taistelujen tiellä, s. 99)
Vappuna 1943 Hämeenlinnan poliittiset naisvangit olivat silittäneet vanginpukunsa ja kihartaneet tukkansa hienoiksi. Kun heidät käskettiin kävelemään vankilan sisäpihaa “Tytöt hyräilivät “Kansainvälistä”. He eivät olleet sinä hetkenä vankeja. Ajatukset lensivät muurien ylitse sinne, missä sadat miljoonat ihmiset marssivat yhtä jalkaa heidän kanssaan. Voiton varmuus, luja taistelutahto ja suuri riemu kuvastui heidän kasvoiltaan. Olihan heidän päivänsä.” (S-K. Kilpi, Suomen työläisnaisliikkeen historia, s. 228)
Tehtävämme tänä vappuna: kamppailu imperialistien Natoa vastaan
Tänä vappuna tärkein tehtävä on imperialistisen sodan ja Naton vastustaminen.
Ktp tulee tuomaan vappumarsseilla ja tilaisuuksissa esiin sotilasliitto Naton ja imperialistisen kapitalismin vastaiset tunnukset.
On värvättävä uusia aktiiveja ja koottava voimia vahvistamaan puoluetta sekä Nato-vastaista rintamaa.
Kaikki eduskuntapuolueet ovat käytännössä yksi iso Nato-puolue, joka ajaa Suomea kohti uutta tuhoisaa sotaa, eikä oikeistodemagogisista pienpuolueistakaan ole Natoa vastustamaan. Käytännön työ Natoa ja kapitalistista riistoa vastaan jää työtätekeville ja kommunisteille.
Tomi Mäkinen
Työkansan Sanomat 5/2023
TYOVÄEN VAPPU 2023
Kommunistinen työväenpuolue (Ktp) järjestää maanantaina 1.5 kello 12.00 -14.00 Vantaalla Tikkurilassa Työväen Vapun tilaisuuden.
Tilaisuudessa puhuvat puolueen pääsihteeri Tomi Mäkinen ja Työkansan Sanomien päätoimittaja Rauno Lintunen.
Ohjelmassa musiikkia, kirjamyyntiä ja yhdessäoloa.
Tilaisuuden paikka Kielotien ja Tikkuraitin kulmassa.