Voitonpäivää 9.5. juhlitaan tänäkin vuonna näyttävästi Venäjällä ja maailmalla. Myös Suomessa monet järjestöt ja ihmiset muistuttavat Neuvostoliiton suuresta voitosta ja natsi-Saksan kukistamista. Virallisen Suomi on ollut hiljaa fasismin lyömisestä ja Euroopan pelastamisesta. Siihen on yksi syy: aseveljeys natsien kanssa.
Nyt nuo hiljaisuuden voimat ovat Ukrainan sodan aikana mustanneet sosialistisen Neuvostoliiton voittoa ja yhdistäneet sen kapitalistisen Venäjän sotaan. On syytä muistaa, että Neuvostokansan puna-armeija oli jotakin muuta kuin nykyisen Venäjän palkka-armeija.
Fasismin lyöminen toisessa maailmansodassa merkitsi Neuvostoliitolle ja sosialismille arvovallan suurta kasvua. Voitonpäivä 9.5.1945 ei ollut voiton päivä vain Neuvostoliiton puna-armeijalle, se merkitsi voiton päivää kaikille maailman edistyksellisille voimille.
Kunnia fasismin lyömisestä kuuluu myös muissa maissa maanalaisuuden oloissa taistelleille kommunisteille ja vastarintaliikkeille, jotka nousivat vastustamaan natsien ja äärioikeiston liittoja ja kansojen alistamista.
Suomen ja Neuvostoliiton välisen vuoden 1944 välirauhasopimuksen määräykset vahvistettiin 1947 Pariisin rauhansopimuksella. Sen osapuolina olivat Liittoutuneet maat ja Suomi. Rauhansopimuksessa määriteltiin Suomi Hitlerin Saksan liittolaiseksi ja omalta osaltaan vastuulliseksi sodasta.
Monet poliittiset puheet sekä arviot Suomen erillissodasta väärentävät historiallisia tapahtumia. Oikeisto yrittää vieläkin kirjoittaa historian tapahtumista vastoin totuutta. Eikä vain kirjoittaa. Fasismin annetaan nostaa Suomessakin päätään. Jopa niin avoimesti, että perusteilla on Sinimustat-puolue jatkamaan kielletyn IKL:n toimintaa.
Edistykselliset voimat voittavat oikeiston hyökkäykset sitä paremmin mitä laajemmin ymmärretään historiasta käytävän taistelun luonne ja myös sen opetus nykypäivälle.
Hitlerin Saksan ja fasistien kukistaminen avasi suomalaisille tien rauhaan ja demokraattisten vähimmäisoikeuksien sallimiseen. Meille kaikille on suuri kunnia juhlia 9. toukokuuta voiton ja rauhan päivänä.
TKS/ Olli Krannila